Yrittäjien jäsenkampanja voitti hopeaa Epica-mainoskilpailussa

Suomen yrittäjät- tiedotteet - 3 tuntia 6 min sitten

Suomen Yrittäjien jäsenkampanja on voittanut kansainvälisessä Epica-mainoskilpailussa hopeaa Corporate image / film -sarjassa. Palkinnot julkistettiin tänään. Yrittäjien kampanjaa on ollut tekemässä Markkinointitoimisto Make it Simple, Otto Production, Onni Viljami Kinnunen Photography ja Mediatoimisto Voitto.

Tässä kilpailussa hopea ei ole häpeä, sillä kilpailuun osallistuvat kansainväliset huipputekijät. Kilpailuun lähetettiin yli 4 000 työtä.

Yrittäjät.fi kertoi viime viikolla, että kampanja on valittu kisaamaan mitaleista shortlistalle. Yrittäjien asiakkuusjohtaja Johanna Hallikainen kertoi tuolloin, että kampanjassa on myös yhteiskunnallinen viesti. Mitä yritysmyönteisempi ja yrittäjähenkisempi Suomi on, sitä paremmin kansakunnallamme menee. Sen puolesta Suomen Yrittäjät tekee töitä.

–  Toivomme, että mahdollisimman moni yrittäjä haluaa tulla mukaan toimintaamme. Tiedämme, ettei yrittäjän tie menestykseen ei ole koskaan suora. Siksi yrittäjä tarvitsee tukea, asiakkuusjohtaja Johanna Hallikainen sanoo.

 

Toimitus (at) yrittajat.fi

 

Maahanmuuttajien into yrittäjyyteen on kasvussa - "Ymmärsin, että se, mitä teen, on arvokasta"

Suomen yrittäjät- tiedotteet - 5 tuntia 50 min sitten

Helsingin Tennispalatsin elokuvateatteri kerääntyi torstaina reilu sata eritaustaista yrittäjää tai yrittäjyydestä haaveilevaa, kun Yrittäjien järjestämä Business Unplugged keräsi maahanmuuttajayrittäjät saman katon alle. Vastaava tapahtuma järjestettiin jo viikkoa aikaisemmin Turussa, minne kerääntyi 70 osallistujaa. Mukana molemmissa tapahtumissa oli myös opettajia eri oppilaitoksista.

Ohjelmassa oli yrittäjien puheenvuoroja sekä työpajoja, joissa osallistujat perehtyivät asiakaskokemuksen ja prototyyppien kehitykseen palvelumuotoilun keinoin.

Turun yrittäjäpuhujista voit lukea lisää täältä.

– Yrittäjyysinnostus on tilastojen mukaan kasvussa maahanmuuttajien keskuudessa. Tämän tilaisuuden tavoite on saada maahanmuuttajayrittäjien ääntä kuuluviin ja inspiraatiota yrittämiseen. Toiveena on saada tästä tapahtumien sarja, jota voi viedä useampiin kaupunkeihin, Suomen Yrittäjissä maahanmuuttohanketta koordinoiva Kaisu Keisala-Kaseja sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 10 000, jotka työllistävät 30 000 ihmistä. Niiden osuus on 3,5prosenttia yrityksistä ja yhteenlaskettu liikevaihto on 3,5 miljardia.

Uusyrityskeskuksen mukaan uusia maahanmuuttaja-asiakkaita on Espoossa 26 prosenttia, Helsingissä 36 prosenttia ja Vantaalla 37 prosenttia. Muissa kaupungeissa osuudet ovat huomattavasti pienempiä.

Yritys syntyi omasta tarpeesta

Yksi Helsingin tapahtuman puhujista oli Sabah Abdulkadir, joka on perustanut oman säädyllisen muodin Queens-vaatemerkin. Musliminaisen oli vaikea löytää Zaran ja H&M:n tyyppisistä vaatekaupoista tarpeeksi pitkiä ja peittäviä vaatteita, joista ei näkyisi läpi ja jotka henkisivät pohjoiseurooppalaista ja skandinaavista tyyliä.

– Liikeideani lähti omasta tarpeestani. Länsimaisista vaatekaupoissa usein esimerkiksi paidasta näkyy läpitai pitkä hame olisi hyvä, jos se olisi viisi senttiä pidempi. Joudun pukea jotain niiden alle. Kerroksia kertyy paljon, Abdulkadir kertoo.

Usean toisiinsa sopivan vaatekappaleen löytäminen tavallisista vaatekaupoista on hankalaa. Abdulkadir on syntynyt Somaliassa, mutta kasvanut Tanskassa. Hän pitää pohjoismaisen yksinkertaisesta tyylistä.

–Tyylini on vaivaton ja pidän vaatteista, joissa on satsattu leikkaukseen sekä yksinkertaisiin väreihin. Queensin vaatteissa tarvitset vain hameen ja paidan, etkä monia kerroksia”, Abdulkadir sanoo.

Hän sai liikeidean vuonna 2012, mutta liiketoimintaa opiskelleena kokemusta tai tietämystä vaateteollisuudesta hänellä ei ollut, eikä liioin ammattimaista piirrustustaitoa. Hän luki kirjoja, opetteli alan perusteita ja kehitteli ideaansa päivätyönsä ohessa.

Vaatteiden suunnittelussa auttaa nuori italialainen freelance-suunnittelija, joka löytyi verkkopalvelunkautta. Vaatteiden tuotanto on Kiinassa.

Vuonna 2015 Abdulkadir avasi nettikaupan yhdessä miehensä kanssa. Aluksi asiakkaat olivat ulkomailta, kuten Iso-Britanniasta, Saksasta, Yhdysvalloista, Kanadasta sekä Itä-Aasiasta. Suomalaiset asiakkaat ovat alkaneet löytää merkkiä sen jälkeen, kun Abdulkadeer avasi oman liikkeen Puhos -kauppakeskukseen, Helsingin Itäkeskukseen.

Viime helmikuussa hän jäi pois päivätyöstään Nets-luottokorttiyhtiöstä ja keskittyy nyt täyspäiväisesti vaatekauppaansa.

– Haluan kasvattaa yritystä, mutta työtä on vielä paljon. Ehkä sijaintia pitäisi muuttaa, esimerkiksi Itäkeskukseen. Aion satsata myös verkkosivustoon, jotta se palvelisi yhä kansainvälisemmin, hän sanoo.

Reipasta kasvua 

Tapahtuman toisen puhujaosuuden avasi Mayuran Kamalanathan. Hänen All Rounders Group -yhtiönsä onvuosien mittaan kasvanut kuljetus- ja bussien siivousyhtiöstä 6 yhtiötä kattavaksi konserniksi. Nykyäänpalveluihin kuuluu myös toimistosiivous, henkilöstövuokrausta ja tukkukauppa.

Kamalanathan arvio konsernin tämän vuoden liikevaihdoksi 7,5 miljoonaa euroa. Se työllistää suoraan 60työntekijää, mutta kumppanien kautta se työllistää lähemmäs 200 ihmistä.

Kamalanathan kertoi Business Unpluggedissa yrityksensä tarinaa ja kertasi omaa yrittäjähistoriaansa. Hän jayhtiökumppanit ovat Sri Lankan tamileja, jotka ovat muuttaneet Suomeen lapsina. Yritys lähtipakettiautoilla tehtävistä kuljetuspalveluista ja laajeni pian bussien vuorokausihuoltoon. Suurin osa yhtiöntyöntekijöistä on maahanmuuttajia. Lue lisää yhtiön tarinasta!

– Yrittäjyydestä puhutaan usein negatiivisesti, mutta kritisoin sitä. Yrittäjän täytyy käyttää aikaa ja vaivaa ongelmien ratkaisuun, mutta yrittäjyyden ydin on siinä, että ongelmat ovat ratkaistavissa. Jos ei pysty ratkaisemaan haasteita alkuvaiheessa, ei ehkä kannata lähteä yrittäjäksi, Kamalanathan sanoo.

–Yrittäminen Suomessa voisi olla helpompaa, mutta ei se mahdotonta ole, hän jatkaa.

Persoona bisnekseksi

Verena Rentropin liikeidea Cholate Angel kuulostaa hullunkuriselta, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan se toimii.

Rentrop on brändännyt itsensä suklaaenkeliksi, joka tulee tapahtumiin ja kohtaa kaikki vieraat hymyillen jatarjoaa suklaata. Chocolate Angel jakaa siis pieniä hetkiä rakkautta ja iloa.

– Voin tehdä 150 ihmistä onnelliseksi tunnissa! Rentrop sanoo.

Chocolate Angel sai alkunsa jo 10 vuotta sitten, kun Rentrop työskenteli Nokiassa. Hän päätti ryhtyä kuljettamaan suklaata mukanaan työmatkoille, jota tarjosi ihmisille ja kiersi jokaisen työpöydän. Työympyröissä ei tahtonut löytyä aitoja kohtaamisia ja karkkitarjoilu oli hyvä väline siihen.

– Työpäivän aikana ihmisiltä vaaditaan ja halutaan koko ajan jotakin. Kun sitten kohtaat ihmisen, joka tarjoaa suklaata ja hymyn, eikä halua sinulta mitään, se luo positiivisen hetken. Iso hymy on tarttuvaa, olitsitten suuryrityksen pääjohtaja tai vähäosaisempi.

Rentropin tavasta ja omasta persoonasta tuli liiketoimintaa kaksi ja puoli vuotta sitten. Se kattaa kulut jatoimeentulon. Tulevaisuudensuunnitelmistaan hän sanoo ainoastaan seuraavaa:

– Ymmärsin, että se, mitä teen on arvokasta. Aion tehdä tätä loppuelämäni. Saan uskomattoman hienoaenergiaa takaisin.

Rentrop on saksalainen, mutta asuu Suomessa, eikä aio lähteä pois. Hän kokee, että yrittäminen Suomessa on helpompaa kuin Saksassa.

– Saksassa olisin vain yksi monien joukossa. Suomi on pieni maa, mutta täällä on paljon tapahtumia javerkostoituminen on helpompaa. Suomessa yrityksen perustaminen on myös helpompaa kuin Saksassa, Rentrop kertoo.

Business Unplugged tilaisuudessa hän puhui oman tarinansa lisäksi verkostoitumisen sekä johtamisen javiestinnän tärkeydestä. Niissä kun suomalaisilla on kehittämisen varaa.

AAA-luokkaan nousi 96 yritystä – katso lista

Suomen yrittäjät- tiedotteet - To, 11/15/2018 - 17:22

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 8.-14.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 96 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,5 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo on noin 299 000 euroa.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, € Tulos, €

ALAJÄRVI

Heikki Ahopelto Oy

2001

650000

80000

ASKOLA

Askolan seudun Puulämpöosuuskunta

1999

373000

61000

AURA

Maarakennus M. Mäkinen Oy

1983

2048000

288000

ESPOO

Leppävaaran kiinteistöhoito Oy

2016

269000

60000

FORSSA

Kutomon Fysioterapia ja Liikuntakeskus Oy

1997

1016000

90000

FORSSA

Formet Oy

1993

2030000

341000

HAMINA

Auto-Inspect Finland Oy

2005

232000

57000

HEINOLA

Mustikkahaan Huolto Oy

1986

377000

18000

HELSINKI

BF-Lento Oy

1973

447000

154000

HELSINKI

Estée Lauder Finland Oy

2015

16404000

3326000

HELSINKI

Profit Interior oy

2012

377000

76000

HELSINKI

Fire Monkey Oy

2016

381000

131000

HELSINKI

S.J. Holden Limited Oy

2016

468000

1000

HELSINKI

Astanga Jooga Helsinki Oy

1990

758000

148000

HELSINKI

Kafeko Oy

1986

859000

141000

HELSINKI

Kiinteistö- ja SijoitusHovi Oy

1977

646000

466000

HELSINKI

M-Team Halli Oy

1997

557000

29000

HELSINKI

Sähköasennus Piipponen & Co Oy

1989

608000

24000

HELSINKI

Uudenmaan Hissimeklarit Oy

1995

273000

47000

HELSINKI

Akzo Nobel Finland Oy

1996

15336000

3187000

HELSINKI

Attendo Kaijankoti Oy

1997

708000

105000

HELSINKI

Autorep Oy

1991

1025000

116000

HELSINKI

BackMedia Oy

2016

286000

240000

HELSINKI

Elite Palkitsemispalvelut Oy

2016

413000

78000

HELSINKI

Komediakiinteistöt Oy

2004

266000

234000

HELSINKI

Maamark Oy

1981

5112000

422000

HELSINKI

Mailco Oy

1998

973000

129000

HELSINKI

Micro Aided Design Oy

2001

4732000

682000

HELSINKI

Profirent Oy

1999

600000

38000

HELSINKI

Salon Unique Oy

2003

374000

59000

HELSINKI

Attendo Aurinkopuisto Oy

1997

3040000

1247000

HELSINKI

Attendo Juuan Hoiva Oy

2000

2791000

203000

HELSINKI

Attendo Palvelukoti Rauha Oy

2005

1092000

246000

HELSINKI

Augmented Events Oy

2000

217000

30000

HELSINKI

Boot Factory Oy Pekka Lahti

1995

243000

38000

HELSINKI

Hinterland Oy

2001

331000

220000

HELSINKI

Taso Industrial Management Oy

2016

235000

170000

HYVINKÄÄ

Fentec Partners Oy

1989

760000

127000

HYVINKÄÄ

Pyörä ja Vapaa-Aika Manninen Oy

1994

181000

15000

INKOO

Oy Putkipiste-Rörpunkten Ab Inkoo/Ingå

2006

1198000

82000

JOENSUU

REV - Sähkö Oy

1991

397000

113000

JOENSUU

KK-KUVA OY

1987

415000

225000

JYVÄSKYLÄ

Easytec Oy

2016

1260000

385000

JYVÄSKYLÄ

JL Steel Group Oy Ltd

2006

274000

86000

JYVÄSKYLÄ

Maansiirto Harry Mäkelä Oy

1990

6579000

549000

KAARINA

Navielektro Ky

1987

13534000

7453000

KAJAANI

Vuolijoen Turve Oy

1982

703000

249000

KARKKILA

Karkkilan Halli ja Kone Oy

1988

872000

250000

KAUNIAINEN

LOOP4 IT Services Oy

2016

267000

57000

KAUNIAINEN

Kivakka Oy

1922

206000

29000

KOUVOLA

Lakumesta Oy

1996

786000

29000

KOUVOLA

Hakalan Peruna Oy

2000

1313000

192000

KRISTIINANKAUPUNKI

Oy Krs Autolack Ab

1992

181000

38000

KUOPIO

Oskutuote Oy

2003

5342000

311000

KUOPIO

Kartanon Mittakaluste Oy

2009

1441000

187000

LAHTI

Oy Patronus Ab

2003

768000

169000

LAHTI

M&P Paino Oy

1988

1310000

88000

LAHTI

Asikkalan Kiinteistöpalvelut Oy

2002

358000

19000

LAPPEENRANTA

Savitaipaleen Nikkilä Oy

1992

505000

109000

MIKKELI

Tertin Kartano Oy

2006

1725000

164000

MÄNTSÄLÄ

Putkiliike Salovaara Oy

2001

1313000

226000

NOKIA

Nokian Vaneritarvike Oy

2004

388000

73000

NÄRPIÖ

Ab Strandholm & Nygårds Oy

1996

371000

154000

OULU

Oulun Huoneisto-Idea Oy

1990

361000

45000

OULU

Rakennus-Rätinki Oy

2015

211000

48000

PAIMIO

Muovitalli Lehtonen Oy

1997

190000

73000

PARAINEN

Oy Parforest Ab

1989

964000

118000

PORI

Finnblock Europa Oy Ltd

2000

5737000

206000

PORI

Jullen-maanrakennus Oy

1989

810000

117000

PORI

Cafe Solo Oy

2002

1033000

82000

PORVOO

VT-Sähkötyöt Oy

2016

292000

57000

PYHÄRANTA

Västkust Glas Trygg & Jokinen Oy

1985

179000

33000

ROVANIEMI

Kuljetusliike Inkerö Oy

1986

972000

153000

ROVANIEMI

Palvelukoti Kotipetäjä Oy

2000

1353000

297000

SALO

Kuuskoneistus Oy

1996

3250000

644000

SIILINJÄRVI

Talouspalvelut TiMa Oy

1973

829000

98000

SIILINJÄRVI

Kuopion Terästyö Oy

2016

210000

22000

SIPOO

BPI-Chempump Oy

1990

1831000

168000

SODANKYLÄ

Pienkonekorjaamo P. Kemppainen Oy

2005

439000

115000

SOMERO

Somerikkuna Oy

1985

500000

97000

TAMPERE

J. Taavitsainen Oy

1995

3865000

237000

TAMPERE

Provizanto Oy

2016

475000

110000

TAMPERE

Tampereen Voimaluola Oy

2014

173000

31000

TAMPERE

Adina Solutions Oy

2016

441000

199000

TAMPERE

Kattoklinikka Oy

2016

332000

82000

TAMPERE

EN-Rakennuskonsultti Oy

1986

847000

93000

TAMPERE

JM-Katos Oy

1996

180000

5000

TURKU

Tulkkauspalvelu Linkki Oy

2016

209000

83000

TURKU

Sofokus Oy

2000

3046000

155000

TURKU

Asianajotoimisto Tamminen & Co Oy

1987

170000

76000

TURKU

Optifame Oy

1983

598000

38000

TURKU

Metallityö Suhonen Oy

2002

957000

56000

VALKEAKOSKI

JS-Kaivin Oy

2004

461000

63000

VANTAA

Haimin Oy

2015

219000

16000

VARKAUS

RollTest Measurements and Controls Oy

2015

1376000

225000

ÄHTÄRI

Aisikon Oy

1989

2059000

502000

         

Yrittäjän perheenjäsenen asema paranee työttömänä – tyhjän päälle jääneelle Tiinalle satelee kysymyksiä

Suomen yrittäjät- tiedotteet - To, 11/15/2018 - 14:58

Lakiesityksessä yrittäjän työttömän perheenjäsenen asema muutetaan yrittäjästä palkansaajaksi, kun hänellä ei ole omistusta yrityksessä.

– Muutos korjaa räikeän vääryyden. Se kannustaa yrittäjiä tarjoamaan töitä enemmän myös omille perheenjäsenilleen, kun heilläkin on jatkossa muutosturva, Mikael Pentikäinen sanoo.  

Jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen, yrittäjäksi katsomisen edellytyksenä on, että perheenjäsen olisi myös itse yrityksen omistaja. Muussa tapauksessa perheenjäsen on juridisesti työntekijä.  

Muutos on Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite. Se on johdonmukainen, sillä ei-omistavat perheenjäsenet katsotaan myös työlainsäädännössä ja eläkelainsäädännössä työntekijöiksi. 

Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2019. 

Kun ei-omistava perheenjäsen on työntekijä myös työttömyysturvassa, hänelle ei aiheudu epäreiluja oikeudenmenetyksiä väärässä kassassa vakuuttamisesta eikä siitä, että työsuhde on päätetty, vaikka yritys toimii. 

Samassa jamassa tuhansia

Suomen Yrittäjien selvitysten perusteella perheyrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, joilla ei ole omistusta yrityksessä. 

Yksi heistä on Tiina Starcke, joka menetti ansiosidonnaisen päivärahan, kun TE-toimisto luokitteli hänet yrittäjäksi hänen työskenneltyään miehensä yrityksessä osa-aikaisesti. Starckella ei ole omistuksia eikä päätäntävaltaa miehensä yrityksessä.

Yrittäjät on seurannut Starcken tapausta maaliskuusta saakka, viimeksi elokuussa.

– Hienoa, että asia etenee. Olen pitänyt sille peukkuja. Toivottavasti kukaan ei enää putoa tyhjän päälle, Starcke sanoo.

Starcken tultua julkisuuteen aiheesta hän on saanut lukuisia yhteydenottoja samassa tilanteessa olevilta.

– Yllättäen jo täällä Kokemäellä on monia samassa jamassa olevia. Moni on sanonut, että tietää, mistä puhun. Olen saanut myös soittoja, jossa on kysytty neuvoja vastaavanlaiseen tilanteeseen.

Starcke kertoo harkitsevansa oman yrityksen perustamista. Hän tekee osa-aikaisesti töitä festivaalituottajana, jota työtä olisi mahdollista tehdä yrityksen kautta.

– En osaa vielä sanoa, perustanko yrityksen vai odotanko, että saisin heinäkuussa työttömyysturvaa, jos en työllisty kokoaikaisesti. Työhullu työttömänä ei kyllä ole kovin hyvä yhtälö, hän naurahtaa.

Työssäoloehto 52 viikkoa

Lakiesityksen mukaan perheyrityksessä työskentelevään henkilöön tullaan työttömyyskassassa noudattamaan työntekijöitä koskevia säännöksiä. Poikkeus on työssäoloehdon pituus, joka on 26 viikon sijaan 52 viikkoa.  

Perheyrityksessä ja ulkopuolisella työskentely ei jatkossakaan kerrytä ansioturvaa yhtäaikaisesti. Kahdessa paikassa työskentelevän henkilön tulee työttömäksi jäädessään ja molempien työskentelyiden osalta työssäoloehdon täyttäessään valita, kumman työskentelyn perusteella hänelle ansiopäivärahaa maksetaan.  

– Tämä jossain määrin hankaloittaa järjestelmän ymmärtämistä. Perheenjäseniä ei ansioturvajärjestelmässä jatkossakaan kohdella täysin yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.  

– Kokonaisuutena esityksen vaikutukset ovat toki positiiviset, hän jatkaa. 

Nykylaki voi jopa pakottaa lopettamaan yrityksen 

Nykylaki on määritellyt ihmisen yrittäjäksi, jos hän työskentelee yrityksessä ja asuu samassa taloudessa yrittäjän kanssa. Perheenjäsenillä tarkoitetaan esimerkiksi yrittäjän avio- ja avopuolisoa sekä lapsia ja vanhempia.  

Jotta nykyisin perheenjäsen voitaisiin katsoa työttömäksi ja oikeutetuksi työttömyysetuuteen, hänen työskentelynsä tulisi päättyä työttömyysturvalain yrittäjiä koskevien pykälien mukaisesti. 

– Tämä merkitsee pääsäännön mukaan sitä, että koko yritystoiminta pitäisi lopettaa. Vaatimus on ollut aivan kohtuuton. Yrittäjän kanssa elävällä työttömällä ei ole ollut myöskään oikeutta työllistämistä edistäviin palveluihin. Hienoa, että nämä vihdoin muutetaan ja perheenjäsenen asema paranee, Hellstén sanoo.  

Lakimuutoksesta aiheutuvat kustannusvaikutukset ovat työttömyysturvan kokonaiskustannuksiin nähden erittäin pienet ja parhaimmillaan sekä työttömyysturvan että valtiontalouden näkökulmasta myönteiset. 

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Pauli Reinikainen

Tulorekisteristä vielä paljon kysyttävää – loppuvuonna monia koulutuksia

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ke, 11/14/2018 - 13:53

Suomen Yrittäjät järjestää loppuvuonna tulorekisteri-webinaarit 22. ja 30. marraskuuta sekä 5. ja 11. joulukuuta.

Webinaarissa käydään läpi, mitä tulorekisteri tarkoittaa yrittäjän kannalta. Tulorekisteri otetaan käyttöön vuoden alussa, ja se koskee kaikkia palkkaa maksavia yrityksiä. Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin palkkatiedot tammikuusta alkaen. 

Verohallinto järjestää 21. marraskuuta verkkoseminaarin, joka on suunnattu pienyrittäjille ja kotitalouksille. Seminaarissa käydään läpi, mikä muuttuu palkkojen ilmoittamisessa tulorekisterin myötä.

Tarkista nimenkirjoitusoikeudet, valtuutukset ja ilmoituksen laajuus

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Sanna Linna-Aro antaa 3 vinkkiä yrittäjille tulorekisteriin valmistautumiseen.

1. Tarkista tulorekisterin asioiden hoitoa koskevat oikeudet. Tarkista kaupparekisteristä, että nimenkirjoitusoikeudet ovat ajan tasalla. Mikäli toinen taho hoitaa ilmoitukset puolestasi, tarkista, että valtuutukset ovat kunnossa.

2. Selvitä miten teet ilmoituksen tulorekisteriin. Teetkö ilmoituksen itse vai hoitaako esimerkiksi palkanlaskija sen puolestasi. Meneekö ilmoitus automaattisesti palkanmaksujärjestelmästä vai käytätkö muita sähköisiä ilmoittamisen tapoja. 

3. Päätä millä tavalla ilmoitat tiedot, laajasti vai suppeasti. Laajemmalla ilmoittamisella varmistat, että eri viranomaiset eivät ala myöhemmin kysellä lisätietoja.
 
Lisätietoa tulorekisteristä: www.vero.fi/tulorekisteri

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Verohallinto

Konkurssien määrä kasvoi edellisvuodesta yli viidenneksellä

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ke, 11/14/2018 - 11:33

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–lokakuussa 2018 pantiin vireille 2 217 konkurssia, mikä on 400 konkurssia (22%) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 479, mikä on 506 henkilöä (5,1 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Ero vireille pantujen konkurssien määrässä vuoteen 2017 verrattuna johtuu osaltaan verohallinnon alkuvuodesta 2017 tekemien konkurssihakemusten poikkeuksellisen pienestä lukumäärästä.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi kaikilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 692 konkurssia, mikä on 175 konkurssia (33,9 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna.

Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan "konkurssiin menemistä" ilmaisun varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.
 

toimitus(at)yrittajat.fi

Katso juttu konkurssilain uudistamisesta täältä

 

Yrittäjät: Yt-selvityksen ehdotukset eivät ole tasapainossa 

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ti, 11/13/2018 - 16:11

Yhteistoimintalakia koskevassa selvityksessä esitettiin viime viikolla uutta lakia vuoropuhelun, yrityksen toiminnan kehittämisen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien osalta. Lisäksi henkilöstön vähentämistä koskevat yt-säännökset siirrettäisiin Katarina Murron ja Rauno Vanhasen selvityksessä työsopimuslakiin. Uutta lainsäädäntöä sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä. 

Yrittäjien mukaan positiivista selvityksessä on, että työvoiman vähentämisen yhteydessä yt-neuvottelut olisi käytävä vain, jos useita henkilöitä irtisanotaan tietyn ajanjakson sisällä. Myönteisenä voidaan nähdä myös työvoiman vähentämistä koskevan sääntelyn eriyttäminen muusta yhteystoiminnasta. 

– Mutta ei ole perusteltua laajentaa lakia koskemaan 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Päinvastoin soveltamisrajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, jotta työllistäminen helpottuu ja byrokratia vähenee, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunta käsitteli selvitystä tiistaina.

Lisää byrokratiaa pienissä yrityksissä

Selvityksessä on listattu lukuisia uusia tiedonantovelvoitteita, jotka lisäisivät pienten yritysten hallinnollista taakkaa merkittävästi. 

Kymmenen työntekijää työllistävän yrityksen pitäisi esimerkiksi antaa kuukausittain yrityksen taloustietoja henkilöstölle, raportoida työvoiman käytön periaatteista sekä käydä ennakoivasti vuoropuhelua yrityksen kehittämisestä, teknologian käyttöönotosta ja esimerkiksi investointisuunnitelmista. Lisäksi erilaisten suunnitelmien tekeminen tulisi pakolliseksi entistä pienemmissä yrityksissä.

– Byrokratiaa pitää keventää eikä lisätä. Se, että menettelytavoista voitaisiin työpaikalla sopia, ei poista uusien velvoitteiden tuomaa taakkaa, Mäkynen toteaa. 

Koulutuksesta lisäkustannuksia

Myös ehdotetut muutosturvavelvoitteet tarkoittaisivat merkittäviä lisäkustannuksia työllistäville pienyrityksille. Nykyistä, vähintään 30 työntekijää työllistävien yritysten velvollisuutta tarjota työllistymistä edistävää koulutusta laajennettaisiin 10 työntekijää työllistäviin yrityksiin silloin, kun irtisanomisperusteena ovat tuotannolliset tai toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvat syyt. 

Ehdotuksen mukaan irtisanottavalle työntekijälle pitäisi tarjota tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen irtisanomisaikaa vastaavan keston mittaisen ajan. Velvoitteen kesto voisi olla siten jopa kuusi kuukautta ja vähintään kaksi kuukautta.

Lisäksi työntekijällä olisi oikeus osallistua koulutukseen irtisanomisaikana täydellä palkalla. Nykyisin koulutusta on tarjottava vain kuukauden ajan ja vain, jos yritys työllistää vähintään 30 henkilöä.

– Irtisanomiseen liittyvät kustannukset moninkertaistuisivat pienissä yrityksissä. Työllistäminen vaikeutuisi ja oikeudellinen epävarmuus lisääntyisi. Tarkkaa rajanvetoa siitä, milloin kysymyksessä on tuotannollinen, uudelleenjärjestelyyn liittyvä tai taloudellinen irtisanomisperuste, on vaikea ja jopa mahdoton tehdä, Mäkynen sanoo.

– On hyvä, että yt-lainsäädännön uudistamiseksi asetetaan kolmikantainen työryhmä, joka voi valmistella tasapainoista uudistusta. Selvityksen esitykset eivät valitettavasti ole tasapainoisia eikä niillä edistetä työpaikan aitoa yhteistyötä, Mäkynen arvioi.
 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Yrittäjä menetti tehtaansa tulipalossa Kangasalla – "Harmittaa itseni, työntekijöiden ja rakennusfirmojen puolesta"

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ti, 11/13/2018 - 11:14

Suoraman Elementti Oy:n henkilöstö koki kauhun hetkiä maanantaina aamulla, kun yrityksen Kangasalan tehdas syttyi palamaan. Hydrauliikkakeskuksen paineet sytyttivät palon öljypisaroihin ja betonipölyyn, ja tuli levisi nopeasti.

Iltalehti kertoo, että yrityksen omistaja Rainer Seinilä istui vaimonsa kanssa aamiaisella, kun hän sai tiedon tulipalosta. Tehdas oli ilmiliekeissä.

Seinilä osti tehtaan konkurssipesältä vuonna 1997. Nyt yritys tekee yhdeksän miljoonan euron liikevaihtoa ja työllistää 60 henkilöä. Seinilä on virallisesti yrittäjäeläkkeellä, mutta kertoo olevansa asenteeltaan yrittäjä aina.

Kangasalan tehtaalla työskenteli 25 työntekijää. Palon alkaessa tehtaan aamuvuorossa oli 12 työntekijää, jotka kaikki selvisivät ulos vahingoittumattomana.

Kangasalan tehtaan toiminta oli määrä ajaa alas hiljalleen ja  koko tuotanto oli määrä siirtää Lempäälään, sillä Kangasalan tehtaan alue oli pohjavesialuetta ja kaavoitettuasuintaloille. Lempäälään valmistui hiljattain 3-4 miljoonaa euroa maksanut uusi tehdas, joka työllistää tällä hetkellä 30 työntekijää.

Yhteensä tehtaat valmistivat noin 35 kerrostalon elementit vuodessa. Yhtiön tilauskirjat olivat täynnä kesään saakka.

Nyt rakennuttajat yrittävät saada elementtejä muualta. Muuten rakennusurakoiden valmistuminen viivästyy.

Vaikka vakuutus korvaa tulipalon tuhoja, yrittäjän tappioksi tulee satoja tuhansia euroja. Samalla yritys joutuu aloittamaan YT-neuvottelut, sillä valmistus tippuu puoleen. Iltalehden haastattelussa pääluottamusmies Timo Honkoliini uskoo, että osalle löytynee paikka Lempäälän tehtaalta, osa lomautetaan, mutta osan työsuhde päättyy.

– Harmittaa kovasti itseni ja työntekijöiden ja elementtejä odottavien rakennusfirmojen puolesta. Tämä on force majeure -tilanne. Kyllä työntekijät tämän ymmärtävät, Seinilä sanoo Iltalehden haastattelussa.

Seinilä on joutunut kohtaamaan tulipaloja viisi kertaa aikaisemminkin. Niitä ovat aiheuttaneet sähköpääkeskus ja pari tulipaloa on osunut halleihin. Lisäksi perheen kesämökki paloi 1980-luvulla.

–Kyllä tästä selvitään. Niin on asennoiduttava, Seinilä sanoo.

 

Toimitus (at) yrittajat.fi

Dubain maailmannäyttely 2020 avaa ovia – Iskulle messut tärkeä osa Iskun Lähi-idän strategiaa

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ma, 11/12/2018 - 15:31

Suomi osallistuu isännöimään vuoden 2020 maailmannäyttelyyn LUMI-nimisellä paviljongilla Dubaissa.

Business Finland toteaa tiedotteessaan, että Suomella ja Arabiemiraattien välillä on vahvat kauppasuhteet. Business Finland tarjoaa suomalaisyrityksille tilan ja alustan, joita yritykset voivat käyttää tilaisuuksien ja tapaamisten järjestämiseen ja asiakkaiden tapaamiseen.

Maailmannäyttelyyn on jo ilmoittautunut sekä isoja pörssiyhtiöitä että pienempiä pk-yrityksiä.

Mukaan lähtevät muun muassa kalustevalmistaja Isku sekä 3D-virtuaaliteknologiaa kehittävä Collaprime.

Collaprime toimii muun muassa rakennusteollisuuden sekä öljy- ja kaasualan toimijoiden keskuudessa. Sillä on toimintaa Suomessa, Pohjois-Norjassa sekä Kazakstanissa. 

Collaprime osallistui viime vuonna Kazakstanissa Astanan maailmannäyttelyyn. Esillepääsy Dubain maailmannäyttelyssä luo kasvupotentiaalia öljy- ja kaasutoimijoiden keskuudessa. Vetoapua tulee myös suomalaistoimijoilta.

– Saamme tuotettamme uudella tavalla esiin. Useat suomalaisyritykset, joista osa on jo asiakkaitamme, hyödyntävät teknologiaamme näyttelyssä, Pohjois-Euroopan myynnistä vastaava johtaja Ari Puuskari kertoo.

Collaprime on kuusi henkeä työllistävä yritys, joka on perustettu 2016. Yrityksen liikevaihto on noin miljoona euroa, mutta tarkoitus on kasvaa nopeasti. 


Kauppaa ja tunnettuutta


Isku on 90-vuotias perheyritys, joka tuottaa kalusteita toimistoihin, koulu- ja sairaalaympäristöihin, koteihin sekä eri konsepteihin, kuten laivojen sisustuksiin.

Isku toimii jo Lähi-idässä ja sillä on Dubaissa oma Middle East -myyntiorganisaatio.

– Lähdemme tekemään kauppaa, toimitusjohtaja Arto Tiitinen kiteyttää.

Lisäksi Isku aikoo kasvattaa tunnettuutta. Tiitisen mukaan maailmannäyttely on tärkeä osa Lähi-idän strategiaa.

Isku osallistui myös Kazakstanin maailmannäyttelyyn viime vuonna, missä sen pääpaino oli koulu- ja sairaalakalusteiden myymisessä. Tiitisen mukaan Isku on johtava koulukalustaja maailmassa. 

– Olemme olleet Lähi-idässä vuodesta 2012, mutta siellä mikään ei tapahdu nopeasti. Lisäksi täytyy olla myyntiorganisaatio tai muuten matka on rahan polttamista. Messut eivät itsessään tuo uusia asiakkaita vaan täytyy olla selkeä toimintamalli, Tiitinen sanoo.

Isku tavoittelee tänä vuonna 180 miljoonan euron liikevaihtoa. Siitä noin viidennes tulee kotikalusteista, joiden kauppa on merkittävää Suomessa ja Baltiassa. 

Suomalaisyritykset ovat esillä Lumi-paviljongissa, joka on ulkopuolelta lumivalkoinen, ja sen sisääntulo antaa vaikutelman arabitelttaan saapumisesta.

Paviljongin keskelle tulee luonnonmukainen puurakenteinen Kuru-niminen tila, joka tarjoaa rauhallisen levähdyspaikan maailmannäyttelyn hälinästä. Sen suunnittelusta vastaa kansainvälinen konsortio, jonka muodostavat sveitsiläinen Expomobilia, suomalaiset JKMM Arkkitehdit ja Factor Nova, Beyond Limits Yhdistyneistä Arabiemiirikunnista ja yhdysvaltalainen Five Currents.

Paviljongissa esitellään Suomen osaamista ja asiantuntemusta useilla eri aloilla, kuten puhtaissa teknologioissa, palveluissa ja matkailussa. 

Paviljonkiin rakennettavasta näyttelystä kävijä saa kokemuksia ja tietoa jatkuvasta kehityksestä ja innovaatiosta sekä kestävistä, ympäristöystävällisistä ratkaisuista.

Suomen paviljongissa pääkumppaneita ovat KONE, Konecranes ja Outotec. Mukana ovat myös Wärtsilä Oyj, Fiskars Oyj, Nokia Oyj, Fortum Oyj, Isku Oy, Collaprime Oy, Metso Oyj, Valmet Oyj, Finnair Oyj, iLOQ Oy, Granlund Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Genelec Oy, Black Donuts Engineering Oy ja Finnish Water Forum. 
Näytteilleasettajia ovat Halton Group Oy, VTT Oy, Geologian tutkimuskeskus (GTK), STUK International Oy, Posiva Solutions Oy, FinNuclear, Business Oulu, matkailuyrityksiä Visit Finlandin johdolla sekä elintarvikealan yrityksiä Food from Finland -ohjelman puitteissa.
 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Haittaohjelmat ja tietomurrot riskinä – yhä useammat yritykset ottavat tietoturvavakuutuksia

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ma, 11/12/2018 - 14:28

Riskipäällikkö Jani Salonen Fenniasta kertoo, että kiristyshaittaohjelmat ovat yleisimpiä tietoturvaan liittyviä riskejä yrityksissä.

– Tyypillinen tilanne on, että tietojärjestelmään tulee haittaohjelma, joka lukitsee tiedostot. Yritystä kiristetään ja sen tulisi maksaa lunnaat siitä, että tietojärjestelmä saadaan toimimaan. Lunnaita ei koskaan suositella maksettavaksi, sillä se ruokkii rikollisuutta.

Salonen sanoo, että jos varmuuskopiot ovat kunnossa, asiantuntijoiden avustuksella haittaohjelma saadaan yleensä poistettua ja tiedostot palautettua.

Jos yritys ottaa tietoturvavakuutuksen, siitä korvataan vahinkotilanteessa esimerkiksi asiantuntija-apu ja varajärjestelyt.

– Jos kyseessä on tietomurto ja henkilöiden tai muiden yritysten tietoja on vuotanut julkisuuteen, se voi aiheuttaa vahingonkorvausvaatimuksia ja mahdollisesti oikeusprosesseja. Myös nämä kuuluvat korvauksen piiriin, Salonen sanoo.

Tietoturvavakuutus voi olla tarpeen etenkin yrityksille, joiden liiketoiminta perustuu sähköisiin järjestelmiin.

– Tietoturva korostuu tietenkin esimerkiksi verkkokaupoissa. Myös tilitoimistot, kauppa ja logistiikan alan yritykset ovat hyvin riippuvaisia sähköisten järjestelmien toiminnasta.

Suomessa tietoturvavakuutuksen voi ottaa jo monelta vakuutusyhtiöltä. Fennialla tietoturvavakuutus on ollut tarjolla vuoden verran. 

Asiantuntija-apua ja taloudellista vahinkoa

If Vahinkovakuutus on listannut sivuilleen esimerkkejä tietoturvarikoksista, joissa vahinkoja on korvattu tietoturvavakuutuksesta.

Esimerkkitapauksessa konepaja-asiakkaan tietojärjestelmiin oli asennettu haittaohjelma. Asiakkaan järjestelmistä varastettiin mm. kuvia heidän asiakkaansa uusimmasta moottorista.

Vakuutusyhtiön yhteistyökumppani selvitti, millainen haittaohjelma järjestelmään oli asennettu ja poisti sen. Vakuutusyhtiö korvasi haittaohjelman selvittämisestä ja poistamisesta aiheutuneet kulut. Lisäksi se korvasi varastettujen ja tuhottujen tiedostojen uudelleen luomisesta aiheutuneet kulut. Yrityssalaisuuden paljastumisesta aiheutunutta vahinkoa korvattiin vakuutuksenottajan asiakkaalle.

Toisessa esimerkkitapauksessa pienen tilitoimiston asiakastietoihin tehtiin viikonlopun aikana tietomurto, jonka yhteydessä varastettiin merkittävä osa yrityksen asiakastiedoista. Yrittäjä havaitsi asian sunnuntai-iltana. 

Tietomurron syiden ja vaikutusten selvittämisessä meni asiantuntijoilta aikaa 13 tuntia, mistä työstä aiheutuneet kulut korvattiin. Vakuutusyhtiö korvasi myös tietojen palauttamisesta aiheutuneet kustannukset. Tilitoimiston joutui tietomurron takia olemaan suljettuna kaksi päivää, mistä aiheutunut taloudellinen vahinko korvattiin.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Potkut tuli – Mirja perusti menestyvän yrityksen 52-vuotiaana

Suomen yrittäjät- tiedotteet - La, 11/10/2018 - 17:17

Yrittäjäkurssin vetäjän lohduttomalta kuulostaneet sanat ovat jääneet lähtemättömästi Mirja Tyynysniemen muistoihin.

– Hän totesi, että ehkä pari prosenttia ikäisistäni naisista työllistyy uudelleen. Tai ainakin se osuus olisi ihan olematon. Ja hekin ovat sairaanhoitajia tai jotain professoreja. Eivät tällaisia konttorirottia, Tyynysniemi muistelee.

– Ehkä päätyisin korkeintaan henkilöstövuokrausfirman palkkalistoille tekemään äitiysloman sijaisuuksia. Se olisi aika raskasta opetella jokainen työ aina alusta alkaen uudestaan. Ei olisi minkäänlaista jatkuvuutta.

52-vuotias Tyynysniemi oli irtisanottu suuresta suomalaisesta elintarvikealan yhtiöstä, jonka palveluksessa hän oli ollut 25 vuoden ajan.

– Ei minua kukaan tulisi palkkaamaan, Tyynysniemi kertoo murehtineensa.

Syyskuisena keskiviikkona, seitsemän vuotta myöhemmin, istumme Tampereen itäpuolella sijaitsevan kangasalalaisen teollisuushallin showroomissa, Miraz Tradingin näyttelytilassa. Suurten mainosplakaattien alla olevat hyllyt ovat pullollaan kosmetiikkaa ja oliiviöljyjä.

– Täällä ovat kaikki meidän tuotteet, Tyynysniemi esittelee yrityksensä valikoimaa.

Tyynysniemen takavuosien ounastelut osuivat oikeaan. Ei häntä, viisikymppistä "konttorirottaa" kukaan palkannut. Kävikin aivan päinvastoin.

Saksan kautta kauppaopistoon 

Mänttä-Vilppulan Kolhon kylässä varttunut Mirja Tyynysniemi ei haaveillut elintarviketehtaista tai yrittäjyydestä vaan ihan muusta.

– Ainoa haave oli päästä pois kahden tuhannen asukkaan teollisuuskylästä. Olin opiskelu- ja työorientoitunut, ehkä myös vähän impulsiivinen. En kuitenkaan mikään lukutoukka, Tyynysniemi muistelee.

Nuoren naisen suunnitelmiin kuului lähteä vuodeksi Saksaan, jonka kieli kiinnosti.

– Työskentelin hotellisiivoojana Pohjois-Saksassa. Siivosin ja luuttusin lattioita yksikseni kaikki päivät. Työ alkoi aamuseitsemältä ja jatkui parin tunnin siestan jälkeen. Illat kuluivat pyykkejä mankeloidessa. Viikossa oli puoli päivää vapaata. Epämiellyttävä kokemus, Tyynysniemi summaa.

– En yhtään tiennyt mitä haluan. Menin kauppaopistoon, koska en halunnut olla kotona välivuotta. Koulu oli ihan hyvä, sain hyviä oppeja yrittäjyyteen.

Hän haki myös sairaanhoitajaopistoon, Helsingin sihteeriopistoon ja kieli-instituuttiin. Kaikki olisivat ottaneet opiskelijan vastaan.

Tulkkaus- ja käännöstyöt kiinnostivat nuorta opiskelijaa enemmän.

– On vain se tulkkaustilanne. Keskityt siihen ja sitten se on ohi. Käännöstekstiä voi puolestaan hioa miten paljon vaan.

Metalliverstaaseen sihteeriksi

Ensimmäinen työnantaja oli mm. Ruotsiin vievä metalliverstas. Siellä kielitaitokin joutui tositestiin.

– Osasin alussa sanoa kouluruotsin perusteella lähinnä vain jaa, juu tai joo, Tyynysniemi nauraa.

– Tein kuitenkin töitä ihan hulluna. Olin toimitusjohtajan, vientipäällikön ja myyntipäällikön sihteeri. Tulkkasin ja käänsin tekstejä insinööreille. Opin koneiden tuotetiedot ja ominaisuudet niin hyvin, että puhelinkeskusteluissa kykenin jopa myymään niitä.

Ehtipä Tyynysniemi työskennellä myös perinteikkäällä Serlachiuksella Mäntässä, itse talousjohtajan sihteerinä.

– Ei se ollut minun paikkani. Sijaistamani äitiyslomalainen ei ehtinyt opettaa tarvittavien ohjelmien käyttöä. Nythän Excel on sitä varten.

– Säännöt olivat Mäntässä tiukat. Sukkahousuja piti aina käyttää, samoin mekkoa. Mutta paikkana se on aivan mieletön.

Kun metalliverstas myytiin, olisi Tyynysniemen pitänyt muuttaa Helsinkiin. Perheenjäsenen vakava sairaus asetti valinnoille kuitenkin oman tärkeysjärjestyksen.

– Halusin jäädä tänne Pirkanmaalle.

Irtisanottiin 25 vuoden jälkeen

Elettiin 1980-luvun puoliväliä kun Mirja Tyynysniemi, 27, päätyi suuren kotimaisen elintarvikejätin palvelukseen. Työnkuva oli kirjava. Makkaraa itänaapuriin, mutta myös purjeveneitä maailmalle. Työntekoa neljällä eri kielellä.

– Vientisihteeri, myyjä, vientimyyjä, myyntipäällikkö, tuotepäällikkö, Tyynysniemi luettelee ammattinimikkeitään.

– Ajattelin, että siihen [paikkaan] jään. Työkaverit olivat kivoja, tehtävät vaihtelevia, sain opiskella työn ohessa ja työsuhde-edut olivat hyvät.

Tyynysniemi muistelee, kuinka he muun muassa kehittivät luomuhillon punaisista metsämarjoista.

– Hankin tuotteelle markkinoijan Etelä-Saksasta. Yhteistyökumppanin kautta suomalaisten luomuhillojen jakelu levisi maan isoihin marketteihin ja kauppaketjuihin.
Nykyisestä luomubuumista ei vielä silloin tiedetty mitään.

– Ei luomuhillojen potentiaalia ymmärretty eikä tuotantoon panostettu riittävästi. Itsehän vaan myin, ei minulla ollut valtaa edes esittää tai päättää tuotantoon liittyvistä asioista.
 
Mukava neljännesvuosisadan  kestänyt työura elintarvikealalla päättyi monen muun kollegaan tavoin yt-neuvotteluihin.

– Se oli hirveä isku. Mietin mitä voisin tehdä, kun olin ollut niin pitkään samalla työnantajalla ja erikoistunut elintarvikkeisiin.

– Eniten jäin kaipaamaan työyhteisöä ja työkavereita. Onneksi olen saanut tavata heitä myöhemmin.

Vaikka yrittäjäkurssin vetäjän sanat kalvoivat mielessä, ei Tyynysniemi halunnut jäädä kotiin ansiosidonnaiselle.

– Ei minua sen jälkeen olisi kukaan työnantaja ottanut tosissani. Olisin ollut onneton ja surullinen, potkut saanut lähes kuusikymppinen nainen, hän maalailee.

– Olisin saattanut mennä vaikka vapaaehtoistyöhön, mutta kotiin en olisi jämähtänyt, Tyynysniemi sanoo.

Perusti yrityksen 2011

Tammikuussa 2011 Tyynysniemi perusti Miraz Tradingin.

– Luomuhillokokemus sai minut innostumaan luomusta ja lähdin Saksan Nürnbergiin luomumessuille. Ajattelin hakea gourmet-tuotteita kauppoihin. Ei bulkkia, mutta jotain kivaa fine foodia luomuna.

– Päädyin maistelemaan oliiviöljyjä. Käytyäni viidennen kerran samalla osastolla havaitsin Kreetan saarelta tulevan yrityksen todella kiinnostavaksi. Kaverit olivat rehtejä ja suoria, tuotteet huippulaatuisia. Mutta ei se helppoa ollut, vakuuttaa kreikkalaiset siitä, että 52-vuotias suomalainen nainen aloittaa nyt teidän oliiviöljyjen maahantuonnin ja markkinoinnin.
Valikoima laajeni pian myös kosmetiikkatuotteisiin.

– Saksassa pidetyiltä messuilta sain mukaani kukista ja kasveista tehtyjä luonnonmukaisia meikkejä. Se osui hyvään saumaan kun luonnonkosmetiikan kiinnostus oli rajussa kasvussa juuri silloin.

– Jo edellisessä tehtävässäni vientitehtävissä totuin avaamaan uusia myyntikanavia. Tässä tiesin, että kohtaan vastoinkäymisiä, mutta tuotteet ovat hyviä. On vain kestettävä, jotta saan pään auki.

Tyynysniemi sai kaupattua Miraz Tradingin tuomat oliiviöljyt ensimmäisenä Keskon valikoimiin.

Kasvuvauhti oli kovaa, takapakeista huolimatta.

– Minulla ei ollut alussa mitään ymmärrystä, kuinka paljon minun pitäisi tilata oliiviöljyjä. Tilasin niitä kontillisen. Lopputuloksena myin – valvoin öitä, itkin ja myin. Kiersin messuja, kauppasin kavereille, jobbareille, ja seurasin tuotteiden säilyvyysajan lyhenemistä. Sain kuin sainkin ne lähes kaikki lopulta myytyä, Tyynysniemi muistelee, nyt hymyssä suin.

 Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen

Mirja Tyynysniemi havahtui joulun alla 2013, ettei hän enää pärjää yksinyrittäjänä.

– Sitten sain Helmin (Alanen), ensin kahden kuukauden osapäiväiseksi kiireavuksi.

Nyt Miraz Tradingin palveluksessa on jo kymmenen henkilöä.

– Tiedän, miten suuri asia työntekijän palkkaaminen on pienelle yritykselle. Minulla on kaksi työntekijää äitiyslomalla, mutta olen palkannut vain yhden sijaisen. Ei ole tullut sitä oikeaa henkilöä vastaan, Tyynysniemi luonnehtii.

Miraz Trading kasvaa Tyynysniemen mukaan tällä hetkellä 35 prosentin vuosivauhdilla.

– Se on tietysti positiivinen ongelma, mutta jokainen on kyllä kovilla.

– Työyhteisömme on pieni, joten hyvä ilmapiiri on todella tärkeä. Minä en pysty enkä edes halua kyttäillä henkilökuntaa. Jokainen tekee oman tehtävänsä. Jos on tunne siitä, ettei ehdi tai jaksa, niin minulle saa aina tulla kertomaan.

Lapset mukaan yritykseen

Lapset Timo ja Tiia ovat myös mukana Miraz Tradingin toiminnassa.

– Kun he olivat opiskelemassa, otin heidät kesätöihin. Tehtäviin kuului oliiviöljyjen myynti kaupoille. Timo kiersi vuokra-autolla, Tiia liikkui Helsingin seudulla käyttäen julkista liikennettä. Jälkeenpäin sain kuulla, että kukaan muu ei ole koskaan myynyt oliiviöljyjä yhtä tehokkaasti K-ryhmän kauppoihin.

Lasten osallistuminen äidin yritystoimintaan ei kuitenkaan ollut omistajanvaihdossuunnitelmien tulos, pikemminkin "pieni yllätys".

– Heidän opiskelemansa ammatit sopivat hyvin Miraz Tradingiin. Ilmoittivat sitten yhtenä päivänä, että "äiti, voisimme ehkä tulla mukaan siihen yritykseen". Olin siihen asti ajatellut, että ehkä he rakentavat omaa uraa.

– Vastasin, että "voitte tulla, mutta teidän pitää ansaita paikkanne". Työllistämisrahan avulla palkkasin heidät ja ilmoitin, että "jos saatte liikevaihdon nousemaan 10 kuukaudessa niin, että meillä on varaa maksaa teille palkkaa, niin työpaikat ovat teidän".

Nyt Timo Tyynysniemi toimii Miraz Tradingin varatoimitusjohtajana, äitiyslomalla oleva Tiia markkinointipäällikkönä.

– Kyllä he jatkavat työtäni kun itse siirryn eläkkeelle. Uskon heidän viihtyvän täällä.

Yrityksen toiminta kansainvälistyy

Mirja Tyynysniemi haluaa vauhdittaa Miraz Tradingin kansainvälistymistä.

– Meillä on jo edustajat Ruotsissa ja Tanskassa. Kohta olemme lähdössä Venäjälle.

Suurvaltapolitiikan arvaamattomuuden vaikutukset itärajan tuolla puolen eivät pelota pirkanmaalaisyrittäjää.

– Luonnonkosmetiikan kuluttaja on samanlainen yhtä lailla Australiassa, Kiinassa tai Venäjällä. Arvostavat samanlaisia asioita. Toki Venäjän ruplan kurssi on tietynlainen riski, mutta olemme pyrkineet minimoimaan riskien vaikutuksia. Kyllä silti joskus sunnuntai-iltaisin, työviikon alla, tulee tunne, että mitä jos emme onnistukaan jossain suunnitelmissamme, Tyynysniemi myöntää paineet.

 – Nykyinen kasvuvauhti ja se pieni henkilöstövaje vaivaavat minua melko paljon. Meillä on aika monta nettikauppaa. Niinpä haussa on esimerkiksi tietotekniikkaosaaja, sellainen mm. koodausta osaava markkinointisuunnittelija. Minun osaaminen ei näihin riitä. Koko ajan joudumme priorisoimaan, teemme ensiksi kaikkein tärkeimmät asiat.

Yksi tärkeimmistä rekrytoinneista oli osaaja, jota Tyynysniemi kuvailee "pilkunviilaajaksi".

– Haimme sellaista pitkään, sitten saimme Liisan (Mikkola). Lisäksi on pari järjestelmällistä, ja monta myyntihenkistä sosiaalisesti taitavaa. Se on minun orkesterini. Vaikka mukana kuinka olisi omaakin perhettä, niin viime kädessä yrittäjä itse vastaa asioista. Sellainen lonely riders club [yksinäisten ratsastajien kerho, toim.huom.).

Tyynysniemi haluaisi enemmän olla henkilöstön johtaja, "orkesterin kapellimestari".

– Koen tärkeimmäksi tehtäväksi saada ihmiset tekemään oikeita asioita ja pysymään innostuneina. Kokemaan työnsä mielekkääksi. Roolini on myös kehittää työympäristöä. Aste asteelta menemme eteenpäin, että Miraz Trading olisi vakiintunut ja asemassaan vakaa yritys.

Tekee miljoonabisnestä?

– Olemme toki jo aika pitkällä, mutta meiltä puuttuu pari tuoteryhmää vielä. Ja henkilökuntaa. Mutta resurssit eivät vain riitä, varasto nielee paljon rahaa.

Niin. Se raha. Tyynysniemeä harmittaa otsikointi, jossa Miraz Tradingin yrittäjän kerrottiin tekevän "miljoonabisnestä".

– Joskus on hyvä vuosi, joskus ei. Toisinaan on investoitava. Minun menestykseni mittarit ovat kuitenkin toisenlaiset kuin joku mielikuvituksen tuottama setelipino kassakaapissa. Lähdin työllistämään itseäni ja nyt työllistän kymmenen henkilöä. 

– Vain yksi asia harmittaa. Se, että olisi pitänyt lähteä palkkatyöstä jo kymmenen vuotta aiemmin, Tyynysniemi sanoo.

Teksti: Pasi Lehtinen

Kuva: Mika Kanerva

Juttu julkaistu alunperin Yrittäjä-lehdessä 5/2018

Konkurssilakia aiotaan uudistaa – ja yrittäjälle on annettava mahdollisuus uuteen alkuun  

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Pe, 11/09/2018 - 18:07

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen konkurssilain muuttamisesta.

– Suomen Yrittäjät oli mukana uudistusta valmistelevassa työryhmässä. Tavoitteenamme oli, että konkurssiin ajautuneet yrittäjät saadaan nopeasti takaisin yhteiskunnan aktiiviseksi toimijaksi lyhentämällä konkurssien kestoa, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

EU-komissio on kehottanut jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että konkurssit saadaan päätökseen vuoden kuluessa ellei samalla ole kyse rikosasiasta.

– Lakiesitys on hyvä ja tulee vähentämään pitkään roikkuvia konkursseja. Pitkittyneet konkurssit voivat johtua lain sallimista pitkistä määräajoista sekä valvonnan puutteellisuudesta. Esityksellä ollaan lyhentämässä konkurssiprosessin määräaikoja sekä tehostamalla konkurssiasiamiehen välineitä valvoa pesänhoitajia, kertoo Tiina Toivonen.

Lakiesityksen mukaan konkurssin velkaselvittelyä yksinkertaistettaisiin niin, että pesäluetteloon merkittäisiin vain suurimmat saatavat sekä arvio muiden saatavien kokonaismäärästä. Tällöin pääosan velkojista ei tarvitsisi ilmoittaa saataviaan ennen kuin tiedetään, että onko kyseessä varojen puutteeseen raukeava konkurssi.

Määräaikasääntelyä on tarkoitus tehostaa konkurssimenettelyn nopeuttamiseksi. Konkurssiasiamiehen mahdollisuuksia valvoa määräaikojen noudattamista aiotaan parantaa.

Raukeamisesityksen toimittamiselle velkojille säädettäisiin nykyisestä poiketen määräaika. Jakoluetteloehdotusta koskevat määräajat puolitettaisiin nykyisestä. Konkurssimenettelyn arvioidaan nopeutuvan tapauksesta riippuen viikkoja tai jopa kuukausia.

Yrittäjän uutta alkua pitää helpottaa

Nopea konkurssimenettely vähentää kokonaiskustannuksia, mikä taas pienentää konkurssin läpikäyneen yrittäjän mahdollisesti vielä maksettavaksi jääviä vastuita.

Konkurssien lyhentäminen on yrittäjälle ja tämän perheenjäsenille myönteinen asia. Liiketoiminnan loppuminen on usein sekä taloudellisesti että henkisesti raskas tilanne, mikä on hyvä saattaa päätökseen mahdollisimman nopeasti. Samalla nopeutetaan yrittäjän uutta alkua.

Konkurssien lyhentäminen ei  Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikön Tiina Toivosen mukaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös muita korjaavia toimia.

– Esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät nykymuodossaan aiheuttavat monia esteitä ryhtyä konkurssin jälkeen uudelleen yrittäjäksi, Tiina Toivonen toteaa.

Onkin tärkeää, että lähivuosina Suomessa selvitetään, miten yrittäjän uuden alun esteet voitaisiin lainsäädännöstä poistaa.

Suomen Yrittäjät on todennut lausunnossaan oikeusministeriölle, että konkurssin tehnyt yrittäjä kohtaa lukuisia lainsäädännöstä, lain tulkinnasta tai erilaisista menettelyistä johtuvia esteitä silloin, kun hän arvioi mahdollisuuksiaan aloittaa uutta yritystoimintaa. Suuri velkataakka ja siitä selviäminen on yksi merkittävä tekijä. Lisäksi yritystoiminnan esteitä on esimerkiksi verotuksen, maksukyvyttömyysmenettelyjen ja luottotietolain osalta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

SYT-kassan jäsenmaksu alenee jälleen ensi vuonna

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Pe, 11/09/2018 - 14:06

SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alennus tuli mahdolliseksi sekä kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi. Päivärahansaajien määrä on laskenut noin 20 % viime vuoteen verrattuna.

– Verovähennyskelpoinen jäsenmaksumme laskee nyt toista vuotta perättäin. Toiveemme on aina ollut se, että ainakaan jäsenmaksun taso ei olisi yrittäjälle syy olla liittymättä SYT-kassaan. Neljä vuotta sitten jäsenmaksumme oli vielä matalampi, mutta sitten työttömyysetuuksien maksu nousi 30 prosenttia parina vuotena peräkkäin, jolloin jäsenmaksua jouduttiin nostamaan aika rajusti, sanoo Jokinen.

Yrittäjien työttömyys on kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin. SYT-kassan jäsenten työttömyysaste on tällä hetkellä hieman alle kolme prosenttia mikä osoittaa Jokisen mukaan selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan.

– Parhaimmillaan yrittäjän ei tarvitse koskaan miettiä yritystoiminnan loppumista. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei epäonnistumaan. Yrittäjyyshenki, se että mennään läpi harmaan kiven ja menestytään, on ehdottomasti hyvä asia. Nopeasti muuttuvassa globaalissa maailmassa liiketoiminta voi kuitenkin päättyä kuitenkin myös itsestä johtumattomista syistä. Kassan jäsenyys on hyvä ja edullinen tapa hallita yrittäjyyden riskejä, Jokinen toteaa.

Liikkeellä väärää tietoa yrittäjien työttömyysturvasta

– Monissa foorumeissa liikkuu edelleen väärää tai vanhentunutta tietoa yrittäjien työttömyysturvasta. Moni on sitä mieltä, että yrittäjä ei saa kuitenkaan mistään mitään korvauksia, mutta me olemme viime vuonnakin maksaneet ansiosidonnaista päivärahaa 1662 kassan jäsenelle yhteensä lähes 13 miljoonaa euroa. Tänä vuonna päivärahaa on maksettu kuukausittain keskimäärin 700:lle kassan jäsenelle, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä ja voi liittyä SYT-kassaan, jos YEL-vakuutuksen työtulo on ensi vuonna vähintään 12 816 euroa vuodessa. SYT-kassa maksaa ansiopäivärahaa työttömäksi jäävälle yrittäjälle. Päivärahan suuruus riippuu SYT-kassan vakuutustasosta, jonka yrittäjä valitsee itselleen. Taso on sidottu YEL-vakuutuksen työtuloon. Yrittäjät, jotka eivät kuulu kassaan, voivat saada työttömyysajalta Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea (32,40 e/päivä v. 2019). Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) on suomalaisten yrittäjien vuonna 1995 perustama itsenäinen työttömyyskassa. Kassan tavoitteena on lisätä yrittäjien elämänlaatua ja turvallisuutta vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen avulla. Kassaan kuuluu tällä hetkellä lähes 25 000 yrittäjää kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä.

Yrittäjäpuolella oman toimialaliiton tai järjestön jäsenyys ei takaa työttömyysturvaa. Yrittäjän täytyy hakeutua itse työttömyyskassan jäseneksi saadakseen työttömänä ansiosidonnaista päivärahaa. SYT-kassa maksaa työttömyysetuuksia keskimäärin 700 jäsenelleen kuukausittain.

toimitus(at)yrittajat.fi 

Näin kiistelty yrittäjävähennys jakautui

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Pe, 11/09/2018 - 09:12

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne propagoi pari vuotta sitten, että yrittäjävähennys ei jätä juuri mitään kampaajille, mutta se hyödyttää apteekkareita, juristeja ja lääkäreitä.

– Tämä oli puhdasta propagandaa. Tilastoista nähdään, että yrittäjävähennystä saivat hyvin monenlaiset yksilöt hyvin monella tulotasolla. Jos katsotaan elinkeinonharjoittajia, niin euromääräisesti suurimman osan saivat henkilöt, jotka ansaitsivat alle 55 000 euroa, toteaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

– Yli 300 000 euroa ansaitsevia yrittäjävähennyksen saajia oli elinkeinonharjoittajissa  275 kpl ja on luonnollista, että he saivat suurimmat vähennykset. Tämän ryhmän vähennysten yhteismäärä oli kuitenkin noin 6,4 miljoonan euron luokkaa. Kokonaispotista tämä on siis erittäin pieni osa, noin 2,2 prosenttia, Kuismanen avaa tilastoja.

Vähennys viisi prosenttia tulosta

Yrittäjävähennys astui voimaan vuoden 2017 alusta. Vähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta.

Yrittäjävähennyksen taustalla on se, että vuonna 2014 tehtiin osakeyhtiöitä hyödyttävä yhteisöveron alentaminen. Se laski 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Noin puolet pk-yrityksistä on elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä. Ne jäivät siis verotuksellisesti huonompaan asemaan kuin osakeyhtiöt.

Suomen Yrittäjät esitti yrittäjävähennyksen käyttöönottoa tavoiteohjelmassaan ja Sipilän hallitus toteutti sen vuoden 2017 alusta.

Elinkeinonharjoittajille 140 miljoonaa euroa

Yrittäjävähennyksen saajia oli yhteensä 344 000 verovuonna 2017. Noin 70 000 elinkeinonharjoittajaa sai yrittäjävähennystä, maatalousyrittäjiä oli vähennyksen saajista hiukan alle 30 000. Lukumääräisesti ylivoimaisesti eniten yrittäjävähennystä saavia olivat henkilöt, jotka olivat päätoimisesti palkansaajia ja eläkeläisiä, mutta heillä oli myös yritys. Heitä oli vajaat 200 000.

– Kun katsotaan euroja, niin elinkeinonharjoittajat saivat noin 140 miljoonaa euroa yrittäjävähennystä ja maatalouden harjoittajat hiukan yli 50 miljoonaa. Palkansaajien ja eläkeläisten saamat vähennykset olivat vain noin 20 miljoonan euron luokkaa. Eläkeläisten ja palkansaajien saamat vähennykset ovat siis varsin pieniä, Mika Kuismanen toteaa.

Hyvin toimiva vähennys

Pääekonomisti Mika Kuismanen pitää yrittäjävähennystä varsin hyvin toimivana:

– On vaikea sanoa kompensoiko tämä täydellisesti yhteisöveron alentamista kaikissa tuloluokissa. Tämä on kuitenkin hyvin toimiva työkalu ja kiistatta tuo eri yritysmuodot verotuksellisesti lähemmäs toisiaan, Kuismanen toteaa.

– Yrittäjävähennystä tulisi jatkaa tällaisenaan seuraavat vuodet. Näin näemme miten se toimii ajan kuluessa. Poukkoileva veropolitiikka on kaikkien, sekä hallinnon että yrittäjien kannalta epätoivottavaa, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen toteaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Pitkät maksuajat haittaavat joka kolmatta yritystä – ”Pienyrittäjälle ne ovat kohtuuttomia”

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Pe, 11/09/2018 - 06:00

Kolmannes yrityksistä kertoo, että asiakasyritykset ovat pidentäneet maksuaikoja viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana. 35 prosenttia yrityksistä joutuu odottamaan maksua asiakkaalta yli kuukauden.  

Tiedot käyvät ilmi Yrittäjägallupista, jonka Kantar TNS teki Suomen Yrittäjien pyynnöstä syyskuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1056 yrittäjää Suomesta.  
 
Erityisen suuri ongelma on alle 10 henkilön yrityksissä, joissa yli kuukauden rahojaan joutui odottamaan jopa 45 prosenttia yrityksistä. 31 prosentille on aiheutunut taloudellista haittaa pitkistä maksuajoista. Maksuaikoja pidentävät erityisesti suuret yritykset.  
 
– Yritysten välillä normaalina maksuaikana voidaan pääsääntöisesti pitää enintään 30 päivää. Joillain toimialoilla, kuten sesonkiluonteisessa kaupassa, maksuajat ovat kuitenkin tätä pitempiä. Maksuaikoja on viime aikoina pidennetty kuitenkin eniten teollisuudessa ja rakentamisessa, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä kertoo.
 
Pahimmillaan pitkät maksuajat voivat johtaa siihen, että laskujen maksamista odottava yritys ajautuu konkurssiin. 

Kahden kuukauden maksuaika kohtuuton

Kielenkääntäjä Ian Mac Eochagáin ryhtyi yksinyrittäjäksi ja perusti Maceochi kielipalvelut -yrityksensä syksyllä 2017. Kalenteri on täyttynyt tilauksista, mutta samalla hän on joutunut kokemaan yrittäjyyden nurjan puolen, kun asiakas ei lukuisista pyynnöistä huolimatta ole maksanut laskua.

Työt isolle käännöstoimistolle on tehty maalis-toukokuussa eikä Mac Eochagáin ollut lokakuussa saanut kuin pienen osan saamisistaan.

– Maksua ei vain näy. Alkoi tulla selityksiä, että sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet ja muuta sellaista. Sovimme lisämaksuajasta, mutta edelleenkään rahaa ei ole tullut, Mac Eochagái kertoo lokakuussa.

Mac Eochagáin sanoo oppineensa laskuprosessista paljon.

– Ainakin opin sen, että ei pidä sallia viivästyksiä eikä hyväksyä selityksiä. On oltava tiukempi. Olin itse liian hyväuskoinen, hän sanoo.

Mac Eochagáin uskoo, että maksujen viivästyttäminen on joillekin yrityksille strategia ja isoille yrityksille se tuo varmasti korkoetua.

Hän kertoo antavansa asiakkailleen yleensä kaksi viikkoa maksuaikaa. Sovittaessa luotettavien asiakkaiden kanssa maksuaika voi olla 21 päivää.

– Tiedän, että jotkut ovat sopineet jopa kahden kuukauden maksuajoista, mutta pidän sitä pienyrittäjälle kohtuuttomana, jopa hyväksikäyttönä. 

Hän muistuttaa, että pienyrittäjällä ei yleensä ole isoja kassavaroja pyörittää bisnestään.

– Minun pitää löytää kuukausittain rahat laskuihin. Aina olen ne löytänyt, miten se voi olla niin vaikeaa suurelle yritykselle, hän ihmettelee.

Yli 30 päivän maksuajasta pitää sopia erikseen  

Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista edellyttää, että maksuajat saavat ylittää 30 päivää vain, jos asiasta on sovittu. Niistä vastaajista, jotka ilmoittavat maksuaikojen ylittävän 30 päivää, vain 42 prosenttia on sopinut asiasta. 
 
– Tästä voi päätellä, että suurimmassa osassa tapauksista yli 30 päivän maksuajat eivät ole voimassa, sillä niistä ei ole sovittu. Velkoja voisi näissä tapauksissa vedota maksuaikalakiin ja edellyttää maksimissaan 30 päivän maksuaikoja, Toivonen huomauttaa.  
 
Toivonen huomauttaa, että kun vastassa on usein suuryritys, pienemmät yritykset joutuvat hyväksymään itselleen epäedullisen ja lainvastaisen tilanteen. Yksinyrittäjä tai muu pienyrittäjä voi olla suureen sopimuskumppaniinsa nähden heikossa neuvotteluasemassa.  

Lakia syytä kiristää 

44 prosenttia Yrittäjägallupiin vastanneista ilmoittaa, että lakia tulisi kiristää.
 
– Koska edelleen suuri osa pienistä yrityksistä kärsii sopimuskumppaninsa pitkistä maksuajoista, on perusteltua, että kaupallisten sopimusten maksuehtolain sopimisen rajoja täsmennetään pienyrittäjän suojaamiseksi, Tiina Toivonen sanoo.  
 
– Sinänsä tärkeää sopimisen vapautta kannattaisi rajoittaa siten, että pitemmän maksuajan tulee olla perusteltu sopimuksen erityisluonteella tai -piirteellä. Esimerkiksi kaupan toimialalla, jossa vähittäismyynti perustuu sesonkeihin, on pienen yrityksen kannalta tarpeellista ja toimialalle tavanomaista poiketa 30 päivän maksuajoista, Toivonen sanoo.  
 
Hän huomauttaa, että erityisen tärkeää olisi, että lain valvontaa kehitetään.

Tausta: Lakia jo muutettu, mutta lisämuutoksia tarvitaan  

Maksuehtolakia muutetiin toukokuussa 2015: maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saisi ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Muutoksella haluttiin lyhentää yritysten välisiä maksuaikoja rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta tarpeen mukaan sopia halutun pituisista maksuajoista. Muutos tehtiin Suomen Yrittäjien aloitteen pohjalta. Alun perin vuonna 2013 säädetyssä laissa raja oli 60 päivää.  
 
Lakimuutoksen tarkoituksena oli saada sopijapuolina olevat yritykset nykyistä laajemmin kiinnittämään huomiota pitkiä maksuaikoja koskeviin sopimusehtoihin.  

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski
 

AAA-luokkaan kipusi 91 yritystä – katso lista

Suomen yrittäjät- tiedotteet - To, 11/08/2018 - 16:00

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 1.-7.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 91 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 2,1 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo on noin 319 000 euroa.

 

Kotipaikka Yritys Liikevaihto, €euroa Tulos, €         ALAVIESKA Karja Rahti Pudas Oy 577000 62000 ESPOO Adsotech Scandinavia Oy 2997000 125000 ESPOO Claritas Security Consulting Oy 220000 117000 ESPOO B & T Automaalaamo Oy 718000 38000 ESPOO Namusia Oy 425000 74000 ESPOO Nosturiasennus Teemu Kalliomäki Oy 222000 88000 FORSSA Tasoite ja Maalaus Virolainen Oy 1008000 211000 HAAPAVESI H. Vähäaho Oy 496000 150000 HAMINA Kotkan Automaalaus Oy 219000 33000 HAUSJÄRVI LVI-Pentti Koivusaari Oy 313000 45000 HELSINKI Heku Oy 7426000 552000 HELSINKI Hill Audit Oy 1112000 93000 HELSINKI Momentin Group Oy 32490000 11891000 HELSINKI Orkla Care Oy 46045000 1932000 HELSINKI Sana Pharma Marketing Services Oy 1979000 87000 HELSINKI AV-Komponentti Oy 5881000 401000 HELSINKI Dangerous Goods Management Finland Oy 1690000 758000 HELSINKI Esakone Oy 782000 186000 HELSINKI Helmitehdas Oy 237000 42000 HELSINKI Premind Oy 262000 55000 HELSINKI Rakennuspalvelu Keksu Oy 230000 26000 HELSINKI Rewheel Oy 410000 312000 HELSINKI Suomen Ammattimedia SUOMA Oy 196000 7000 HELSINKI Sykes Finland Oy 8427000 968000 HELSINKI Son of a Punch Oy 1060000 648000 HELSINKI Creago Oy 600000 85000 HELSINKI iDocMed Oy 475000 313000 HELSINKI Pauli Paunonen LKV Oy 214000 86000 HUITTINEN Broilertekniikka Oy 234000 24000 HÄMEENLINNA Työmaavalvonta Yli-Huhtala Oy 408000 256000 IISALMI Runnirock Finland Oy 243000 4000 JOENSUU Tilitoimisto Laskentatulos Oy 1114000 326000 KAARINA Kaarinan Yrityspalvelut Oy 1866000 886000 KIRKKONUMMI Honkalintu Oy 170000 7000 KITEE Kiteen Tarvemetalli Oy 1144000 172000 KOLARI Sammalvaaran Leipomo Oy 466000 21000 LAHTI Lahden Parastalo Oy 617000 30000 LAUKAA Ilmakas Oy 693000 107000 LAUKAA Maaseudun Auto Oy 222000 56000 LIETO Littoisten Aluelämpö Oy 286000 81000 MAARIANHAMINA Pedago Interaktiv Ab 250000 57000 MIKKELI JH Wood Oy 171000 27000 MUHOS RC-Teko Oy 440000 637000 MUSTASAARI Ab Tom-Tronic Oy 488000 177000 MUSTASAARI Östec Machine Oy/Ab 422000 38000 MUURAME Muuratpuu Pohjonen Oy 2625000 370000 MÄNTSÄLÄ Rekola Oy Trolley Systems 3039000 423000 MÄNTSÄLÄ HMV-Sähkö Oy 329000 23000 NAANTALI I & T Päivölä Oy 502000 41000 ORIMATTILA Koneistus Koistinen Oy 234000 89000 OULU Oulun Lämpöputkitus Oy 1017000 93000 OULU Nappi Kikka Design Ateljee Oy 186000 25000 OULU Silmälääkäripalvelut Kaisu Järvinen Oy 255000 106000 OULU LVI-insinööritoimisto Meskanen Oy 523000 173000 PAIMIO FysioPeimari Oy 285000 21000 PARKANO Sähkö-Heinis Oy 374000 91000 PEDERSÖREN KUNTA Holmströms Transport Ab 525000 32000 PIETARSAARI Messina Oy Ab 1928000 134000 PIRKKALA Laukkasen Sora Oy 456000 110000 PORI Visunjalka Oy 186000 179000 PORI Kauvo Oy 616000 104000 PORI Porin Teollisuusputki Oy 20166000 908000 PORVOO Boutique Bars Oy 473000 76000 RAUMA Veljet Tuominen Oy 408000 27000 SALO Pinetta-Tuote Oy 1648000 299000 SALO Salon Säilyke OY 209000 31000 SASTAMALA Vammalan Data-Keskus Oy 547000 45000 SEINÄJOKI Ilmaveivi Oy 430000 200000 SOINI TTM Asennus Oy 403000 35000 TAMPERE Satron Instruments Oy 8143000 1001000 TAMPERE AV-Palvelut Tykkimies Oy 713000 59000 TAMPERE Mycop Oy 200000 40000 TAMPERE Tähtimauste Oy 174000 9000 TEUVA Sinkem Oy 373000 30000 TORNIO Medialect Oy 242000 11000 TURKU Moslei Holding Oy 306000 194000 TURKU Uotila & Laine Oy 1578000 129000 TURKU Betonilaatta Oy 4390000 454000 TURKU Chorda Oy 241000 91000 TURKU Iskas Oy 627000 49000 TYRNÄVÄ Oy US Marine Diesel Import Ltd 364000 49000 VAASA Herlevi & Co Oy 202000 46000 VAASA Oy Risk Consult Ab 634000 49000 VAASA Oy Hammastekniikka Timo Nieminen Tandteknik Ab 601000 102000 VALKEAKOSKI HR Minna Kammonen Oy 172000 95000 VANTAA KS-Huolto Oy 1122000 90000 VANTAA Vantaan Kate ja Purku Oy 174000 65000 VANTAA Neliraudoitus Asennus Oy 813000 153000 VANTAA Viafin Uusimaa Piping Oy 2148000 109000 VANTAA Grind-IT Oy 252000 103000 YLIVIESKA Asianajotoimisto Takala Oy 449000 174000        

Lakiesitys työllistämisen helpottamiseksi annettiin: ”Erittäin tärkeää”

Suomen yrittäjät- tiedotteet - To, 11/08/2018 - 14:59

– On erittäin tärkeää, että siihen kiinnitetään huomiota. Keskustelemme asiasta asiakkaiden kanssa päivittäin. Asiakkaat ovat tyytyväisiä, tilitoimisto TietoAkselia johtava Mikko Akselin kommentoi yrittajat.fi:lle torstaina.

Suomen Yrittäjät arvioi, että lakimuutos henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta auttaa tarjoamaan lisää työtä pienissä yrityksissä, sillä se pienentää työllistämisen riskiä. 

Akselin kertoi yrittajat.fi:lle aiemmin syksyllä, että työsuhteen päättämisessä on usein kyse koko työyhteisön pahoinvoinnista.

– Irtisanominen on epäonnistuminen, raskas päätös. Henkisesti ikävä, mutta joskus välttämätön asia koko työyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Hän korosti, että jokainen rekrytointi on yrittäjälle iso kustannuserä, samoin jokainen työsuhteen päättyminen.

– Jokainen kerta kun työsuhde päättyy – tai päätetään – se maksaa yritykselle. Uusi henkilö on rekrytoitava ja perehdytettävä, se vie muutaman henkilötyökuukauden. Siis aikaa ja rahaa.

Pentikäinen: Yrittäjän näkökulmasta varsin hyvä esitys

Suomen Yrittäjät oli mukana säännösmuutosten perusteluja valmistelleessa työryhmässä.

– Esitys on yrittäjien näkökulmasta varsin hyvä. Muutos on pitkäaikainen tavoitteemme. Hallitus ansaitsee tunnustuksen siitä, että se vei esityksen maaliin poliittisista työtaisteluista huolimatta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi lakiesitystä. 

– Meillä on syytä uskoa, että lakimuutoksella pienten yritysten työllistämisen kynnys laskee. Se toivottavasti kannustaa yrittäjiä tarjoamaan enemmän työtä. Tämä on tärkeää, jotta saamme työllisyysasteen ylös ja vahvistettua hyvinvointivaltion taloudellista perustaa.

Selvä muutos nykytilaan 

Säännösehdotus ja sen perustelut korostavat työnantajayrityksen koon merkitystä, kun irtisano-miskynnyksen täyttymistä arvioidaan. 

– Tästä seuraa se, että työntekijämäärä vaikuttaa jatkossa selvästi siihen, miten juttuja tuomioistuimissa ajetaan, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Tämä puolestaan pakottaa tuomioistuimet ottamaan yrityksen koon huomioon ratkaisutoiminnassaan irtisanomiskynnystä alentavana seikkana.

Makkulan mukaan ei ole nähtävissä, että nykyisessä oikeuskäytännössä yrityksen pienellä koolla olisi ollut arvioinnissa erityistä merkitystä. 
 
– Kyseessä on siten selvä muutos nykytilaan nähden, Makkula sanoo.


toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien jäsenkampanja pääsi Epica-markkinointikilpailun shortlistalle – "Yrittäjät ovat luoneet kasvua ja kehitystä aina"

Suomen yrittäjät- tiedotteet - To, 11/08/2018 - 13:02

Suomen Yrittäjät kisaa maailmanlaajuisessa markkinointiviestintäkilpailu Epicassa corporate image / filmi -sarjassa. Yrittäjien jäsenkampanja on päässyt shortlistalle, eli joukkoon, johon on karsittu parhaat työt kisaamaan kilpailun voitosta. 

Shortlistalle pääseminen on merkittävää, sillä kilpailussa on töitä ympäri maailmaa ja kovia tekijöitä. Suomesta mukana on yhdeksän työtä, joiden joukossa on muun muassa Valio, S-ryhmä, Elisa, Helsingin Sanomat, Orkla Suomi ja Elokuvaosakeyhtiö Suomi. 

Palkintoraadissa istuu markkinointiviestinnästä ja luovasta alasta kirjoittavat toimittajat eri maista. Lisäksi on 300 muiden alojen toimittajaa osallistuu arviointiin verkon kautta. Kilpailun voittajat julkistetaan marraskuun puolivälissä.

– Kampanjan suunnittelu aloitettiin keväällä. Toivomme, että mahdollisimman moni yrittäjä haluaa tulla mukaan toimintaamme. Tiedämme, ettei yrittäjän tie menestykseen ei ole koskaan suora. Siksi yrittäjä tarvitsee tukea. Yrittäjiltä saa apua ja tukea, kuten ilmaisen lakineuvontapalvelun jäsenille, Suomen Yrittäjien asiakkuusjohtaja Johanna Hallikainen sanoo.

Kampanjassa on laajempi yhteiskunnallinen viesti. Kun yrittäjä onnistuu, koko yhteiskunta hyötyy. Mitä yritysmyönteisempi ja yrittäjähenkisempi Suomi on, sitä paremmin kansakunnallamme menee. Sen puolesta Suomen Yrittäjät tekee töitä.

– Jäsenkampanjavideo on tuonut tulosta erityisesti somekanavissa. Videossa näytetään maailmanhistoriaa mullistaneita keksintöjä historiasta tähän päivään. Jokainen, joka yrittää uutta, joutuu aina ensin epäilysten kohteeksi. Kehitys on saavutettu kovalla työllä – yrittämisellä. Yrittäjät ovat luoneet kasvua ja kehitystä aina, Hallikainen kertoo.

 

Toimitus (at) yrittajat.fi
 

Helsinki toimii Euroopan suurimman bisnesenkelitapahtuman näyttämönä ensi kesänä – odotetaan tuhansia kävijöitä ja 600 sijoittajaa

Suomen yrittäjät- tiedotteet - To, 11/08/2018 - 08:00

Helsinki on tullut tutuksi synkimmän vuodenajan startup-näyttämönä, kun Slush-tapahtuma kerää maailman startup-vaikuttajia yhteen. Ensi kesäkuussa Helsingissä järjestetään startup-tapahtuma myös mahdollisesti paremman sään aikaan, kun kolme suurta sijoittaja- ja startup-tapahtumaa järjestetään Helsingissä ensi kesäkuussa.

Tapahtumiin odotetaan tuhansia startup-kentän toimijoita ja yli 600:aa kansainvälistä sijoittajaa. Tapahtumien järjestäjinä toimivat NewCo Helsinki, Finnish Business Angels Network (FiBAN) ja startup-businesskonferenssi Arctic15. Tavoitteena on sijoittajien, startup-yritysten ja muun yleisön yhteensaattaminen.

EBAN Helsinki 2019 on European Business Angels Networkin (EBAN) konferenssi, ja Euroopan suurin tapahtuma bisnesenkeleille. Se pidetään vuosittain eri maissa. Helsingin tapahtuma tarjoaa kansainvälisille bisnesenkeleille parhaita mahdollisia verkostoitumismahdollisuuksia sekä koulutuksia enkelisijoittamisen ajankohtaisista teemoista.

EBAN Helsinki -konferenssi järjestetään 3.–4. kesäkuuta 2019 ja se jatkuu 5.–6. kesäkuuta 2019 Arctic15 -kasvuyritystapahtuman muodossa. Arctic15:ssa sijoittajat tapaavat Pohjoismaiden ja Baltian lupaavimpia startup-yrityksiä.

Arctic15 on vuotuinen startup-businesskonferenssi, joka keskittyy verkostoitumiseen ja tapaamisiin kansainvälisten startup-yritysten, sijoittajien ja suuryritysten edustajien välillä. Tapahtuma tuo Helsinkiin vuosittain 2 000 osallistujaa 50:stä eri maasta.

Tapahtuman 15 teemaa kattavat erilaisia Pohjoismaiden ja Baltian startup-ekosysteemille merkittäviä teollisuuden aloja, teknologioita ja aiheita, kuten Fintech, SaaS, terveysteknologia ja tekoäly. Lupaavimmat Pohjoismaiden ja Baltian startup-yritykset kilpailevat myös sijoituksesta kansainvälisten enkelisijoittajien sijoitusohjelmassa, joka järjestetään yhteistyössä FiBANin kanssa.

NewCo Helsinki, osana Helsingin kaupunkia, järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa kaikille avoimen Helsinki Startup Day -tapahtuman 4. kesäkuuta 2019. Tapahtuma perehdyttää Helsingin vahvuuksiin startup- ja teknologia-alojen keskuksena ja kerää yhteen paikalliset ekosysteemin toimijat.

Vuonna 2018 tapahtumaan ilmoittautui noin tuhat startup-kentän vaikuttajaa. Tapahtuman tavoitteena on vahvistaa paikallista startup-yhteisöä sekä luoda kansainvälisiä suhteita yhdistämällä startup-yrittäjät palveluntarjoajiin.

 

Toimitus (at) yrittajat.fi

Jämsän Seutu: Yrittäjä osti puolivahingossa linnan – "Eiköhän sinne jotain toimintaa keksitä"

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ke, 11/07/2018 - 14:00

Tuurissa toimiva Laten Kone Oy:n yrittäjä Lasse Saarenpää on ostanut Jämsänkoskella sijaitsevan Ilveslinnan – vähän vahingossa.

Saarenpää palkittiin Vuoden nuori Yrittäjä -palkinnolla tänä syksynä. Laten Kone on toiminut 20 vuotta.

Yrityksensä nimissä huutokauppaan osallistunut Saarenpää teki lauantaina tarjouksia polttoleikkauspaikasta, porakoneesta ja keittiönkaapeista sekä Ilveslinnasta. Käteen jäi linna ja keittiönkaapit.

Rakennus on kenraali Rudolf Waldenin vuonna 1937 rakennuttama kivilinna, joka on toiminut seuraintalona, juhlatilana ja sotasairaalaana. Linna on viisikerroksinen kivitalo, jossa on 30 huonetta ja suuri juhlasali, Huutokaupat.comin ilmoituksessa kerrotaan. 

Jämsän Seutu kertoo, että Ilveslinnaa on huutokaupattu jo kertaalleen aikaisemmin 212 000 euron kauppahinnalla. Tuolloin ostaja kuitenkin vetäytyi kaupasta. 

Tällä kertaa kaupat syntyivät. 

Saarenpää maksoi kivilinnasta 151 000 euroa. Jämsän Seutu -lehden haastattelussa Saarenpää kertoo, ettei muistanut edes tehneensä tarjousta ennen kuin kiinteistövälittäjä soitti. 

– Tämä oli heräteostos. Samalla hinnalla saa Seinäjoelta rivitalokaksion, hän kertoo.

Huutokaupat.comin ilmoituksessa kerrotaan, että Ilveslinnan tilat sopivat monimuotoisen liiketoiminnan harjoittamiseen. Saarenpää ei vielä tiedä, mitä Ilveslinnalle tapahtuu tulevaisuudessa. 

– Eiköhän sinne jotain toimintaa keksitä, Saarenpää sanoo. 

Saarenpää aloitti kaupanteon 11-vuotiaana mopokaupoilla. 14-vuotiaana hän perusti ensimmäisen toiminimensä. Viimeiset 10 vuotta hän on tehnyt päätoimisesti konekauppaa. Hän kertoo Jämsän Seudulle tehneensä aina kauppaa sillä, mikä milloinkin on kiinnostanut ja mihin rahkeet ovat riittäneet.

Saarenpää on tänä kesänä ryhtynyt ostamaan kiinteistöjä. Hän on ostanut Turun vanhan Osuuspankin konttoritilat sekä huoneiston ähtäriläisestä Inhan kartanosta. Jämsän Seutu kertoo, että hän viime viikolla Saarenpää teki kaupat useammasta vanhasta maalaistalosta. 
 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Sivut