Rakennuspalvelu Kotoisa ja muut uudet yritykset − katso lista

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ti, 10/17/2017 - 14:19

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 244 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka

Yritys

Alajärvi

Logitin Oy

Espoo

Kazi Services

Espoo

Sappa Trade Oy

Espoo

Seaber Oy

Espoo

Sooci Oy

Espoo

Tynnyripuiston Hotelli Oy

Espoo

Alixali

Espoo

Kahon Pilipinas avoin yhtiö

Espoo

JMH-Car Service Oy

Espoo

Sinikaarna

Espoo

Viestintää12

Espoo

Milk Interior Design

Espoo

Logistiikkapalvelu Siirtotec

Espoo

CPalermo

Espoo

Baialucius Real Estate Oy

Espoo

DE-palvelu

Espoo

Luova Huominen

Espoo

Batifa

Espoo

Nardo Consulting oy

Espoo

Linnearis

Espoo

Cemmia

Espoo

Virta Digital

Espoo

Quantsight Oy

Espoo

LKV Koivuranta

Föglö

Basic Invest

Haapavesi

Haapaveden Vesi Oy

Hamina

TrukkiSoukka Ky

Helsinki

VOIDEskincare

Helsinki

Rokuli design works

Helsinki

Griinsect Oy

Helsinki

FC-Bridge Capital Oy

Helsinki

Osgenic Oy

Helsinki

Durubi Real Estate Management Oy

Helsinki

9xx-Garage Oy

Helsinki

General foods Helsinki Oy

Helsinki

North Works EU Oy

Helsinki

Immerse Ab

Helsinki

Mineiro Oy

Helsinki

Kiinteistö Oy Kajaanin Samoojantie

Helsinki

RostTransInvest Oy

Helsinki

VaHe Trading Oy

Helsinki

DVEK

Helsinki

Souldier Oy

Helsinki

Aeropole Aircraft Maintenance Oy

Helsinki

Forefi Oy

Helsinki

mudar technologies Oy

Helsinki

1604 Qasim Khokhar Oy

Helsinki

Sinivirta Oy

Helsinki

Mekaaninen Baletti avoin yhtiö

Helsinki

Hilkas Fin Oy

Helsinki

Design Ki osk

Helsinki

Vierellä

Helsinki

Litemera Ab

Helsinki

Taideterapeutti Marketta Oja

Helsinki

Viikin kylmähuolto

Helsinki

ASEU Solutions Oy Ltd

Helsinki

Bird's Eye Projects

Helsinki

Rippunen Oy

Helsinki

Veroo

Helsinki

Ilkityö

Helsinki

Giedre's house Tmi

Helsinki

ApaCap Oy

Helsinki

SeeLink Oy

Helsinki

Lean Recruiting

Helsinki

KUNTOJANA

Helsinki

Liikunnallinen Vinni T:mi

Helsinki

Judit Maaria OY

Helsinki

Perseverance Holding

Helsinki

Rakennuspalvelu Toimineliö

Helsinki

IRAFIX

Helsinki

Pokara Pyötsiä

Helsinki

Toni Tuomala Tmi

Helsinki

Sami Kallunki

Hollola

Koulutettu hieroja Mikko Salonen

Hyvinkää

Willan Suutari Oy

Hyvinkää

Paks Oy

Hyvinkää

Parturi De Luxe Tmi

Hämeenlinna

SafetyBlox Oy

Hämeenlinna

Inspicito

Ikaalinen

Innonium Oy

Ikaalinen

Maijastina Oy

Imatra

KukkaSaimaa

Imatra

TMI MÖKKITALKKARI V-P KOSONEN

Joensuu

Pohjois-Karjalan Simai

Joensuu

Matti Ihanus

Joensuu

Kiinteistö Kirurgi

Jyväskylä

Kiinteistö Oy Jyväskylän Ruokosaaren Liiketalo

Jyväskylä

Elinan Vyöhyketerapia Peukaloinen

Jyväskylä

Kukka- ja Viherpalvelu Tähtisilmä

Jyväskylä

SkiSport ÄKY

Jyväskylä

LVI Jone

Järvenpää

Hieronta Manualit

Kaarina

MatFabrik Oy

Kajaani

KOy Kajaanin Katajatalo

Kalajoki

Caracom Group Oy

Kangasala

Päivähoito Sarastus

Kangasala

Pukuvuokraamo Kavaljeeri Oy

Kauhava

HK Media-apu

Kemi

Rakennusvarma Wood Oy

Keminmaa

EL-Kaivin T:mi

Kerava

Jutellen

Kerava

Alfanne

Keuruu

Keuruun Tilitupa Oy

Kirkkonummi

F:ma Järvelid

Kirkkonummi

Tmi Evebel

Kirkkonummi

J & T Ravintolat Oy

Kitee

Annen Jalkahoito

Kittilä

Paanosenmännikkö

Kittilä

LSP Palvelut

Kokkola

Asunto Oy Kokkolan Isokivenpuisto

Kokkola

Muscle Studio Teemu Metsokumpu

Kruunupyy

MatarOpå

Kuhmo

KOy Kuhmon Hirviniemi

Kuhmo

KOy Kuhmon Yli-Huumola

Kuhmo

KOy Kuhmon Pekosentupa

Kuopio

Piirre C Oy

Kuopio

TulkkausVisio Oy

Kuopio

Asunto Oy Kuopion Marjakallio

Kuopio

Mikulma Tmi

Kuopio

Hopemaker

Kuusamo

Setsun Kennel Tmi / Seija Hautajärvi

Lahti

Oy Insinööritoimisto Tarkastaa.fi

Lahti

Plaani DesignWorks

Lahti

Friida Bröms

Lapinlahti

T:mi Onnentoivotus

Lappeenranta

Rava Games Oy

Lappeenranta

Lappeenrannan Remonttihuone Oy

Lapua

Tmi Sanna Pohto

Lapua

Asunto Oy Lapuan Myllynkulma

Lemi

Kotiapu Alma Oy

Lempäälä

LHR Group Oy

Lempäälä

KKY Rakennus Oy

Lempäälä

Juhlakirsikka

Lieto

Sanna Collin

Liminka

Zamas oy

Liperi

Tmi Mixar

Loviisa

Arboristi- ja metsäpalvelu Mikkola

Mikkeli

H & H Show Cruise Oy

Muurame

Asunto Oy Muuramen Roomupolku

Myrskylä

KOy Myrskylän Maijala

Mäntsälä

Hast Import

Nivala

Green Tech shop Oy

Nurmijärvi

Varapaikka Oy

Nurmijärvi

BC Capital Oy

Orivesi

RR Kotipalvelua

Orivesi

Tmi Virtotek

Oulu

Solacium

Oulu

Round Zero Oy

Oulu

Rakennuspalvelu MiSaJa Oy

Oulu

Konsultointi- ja Terapiapalvelut NITA Oy

Oulu

Petri Laitinen Emulation Consultant & Specialist

Oulu

Tmi Salla Paakkola

Padasjoki

Toiminimi Ari Koivu

Pieksämäki

Palokin talli

Pori

Oikee. Clothing

Pori

Rakennuspalvelu Kotoisa

Pornainen

Laura KB

Porvoo

Aquaidae

Pudasjärvi

Syvänmaa Oy

Pudasjärvi

Sanna Loukusa

Rauma

Memek Oy

Rauma

Ceertu Oy

Riihimäki

Asunto Oy Riihimäen Aurinkopuisto 1

Rovaniemi

Finn Made Edu

Rovaniemi

Kurimonkoski

Rovaniemi

Tmi Platonova

Saarijärvi

Marwia

Sastamala

Kodinhoito- ja hoivapalvelut Carita Lehti

Sauvo

Tintin Kotiapu

Savitaipale

TeamVakkila

Savonlinna

SF-Yhtiöt Oy

Savonlinna

HierontaOskari

Seinäjoki

Kampaamo Fabiola

Seinäjoki

Seiremont Oy

Seinäjoki

CEG Konsultointi Oy

Seinäjoki

Lakeuden Konsultointi Oy

Seinäjoki

D.N.BELAIRE

Seinäjoki

Asunto Oy Seinäjoen Reissumies

Seinäjoki

Maisemasuunnittelu Hanna Kangas

Siikainen

Hautaustoimisto Kolibri

Siikalatva

Laukka Käsityö

Siilinjärvi

Jaana Anette

Siilinjärvi

Hohtoväri

Sipoo

HERO Valmennus Oy

Sodankylä

Villa Notkola

Sotkamo

Calf Ranch Koskenmäki

Suomussalmi

Seppänen Elina

Tammela

Kuusiston asennus

Tampere

Thai Bun Dee - hieronta

Tampere

LDO Palvelu Oy

Tampere

Viicon Group Oy

Tampere

Kiinteistö Oy Tampereen Vehmaskoti

Tampere

Renkku Tuotteet ja Palvelut

Tampere

Fifth Innovation Oy

Tampere

FRESHAIR-FINLAND OY

Tampere

Asunto Oy Tampereen Pyynikin Pyhäranta

Tampere

Brotton

Tampere

YH-Tammi Oy

Tampere

Tmi Emilia Valkonen

Tampere

Tmi Karoliina Pitkänen

Tornio

Ethem Food avoin yhtiö

Turku

Kätzäkoti

Turku

Jennajosefiina

Turku

Supercool Entertainment Oy

Turku

Tmi Anmari Aro

Turku

Stratacache Oy

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 21

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 23

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 22

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 24

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 25

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 16

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 18

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 17

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 19

Turku

Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Länsi-Suomi 20

Turku

HL Marketing & Design

Turku

Iisiravinto

Turku

LS-Kiinteistöpalvelut

Turku

Tmi Deinas

Tuusula

Emilian aitta

Vaasa

TeeSe Botnia Oy Ab

Valkeakoski

Jennin metsätila

Vantaa

Teks Express Oy

Vantaa

ScrapLab Osk

Vantaa

Asunto Oy Vantaan Lennonjohtaja

Vantaa

Asunto Oy Vantaan Kopteri

Vantaa

Asunto Oy Vantaan Purseri

Vantaa

IisiJeesi

Vantaa

Meeran Paratiisi

Vantaa

Mika-Petteri Saarimäki

Vantaa

Koirahieronta Koirasi Apuna

Varkaus

Soukanharjun Tila avoin yhtiö

Vesilahti

Kulttuuriosuuskunta Perikuva

Vihti

Hopeaniemi Resort Oy

Vihti

Rätte Holding Oy

Virolahti

Kone Kaitainen Oy

Ylöjärvi

Shiny Pets

Ylöjärvi

Whisper of Soul

Ylöjärvi

Korpisen pihatyöt

Ylöjärvi

Teresan koiratarvike

Ypäjä

Lilja Horses

Äänekoski

Sabe pizza

Äänekoski

NatuMer Oy

Työterveyshuollon hankkiminen on nyt helpompaa – Katso lista palveluntarjoajista

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ti, 10/17/2017 - 11:01

Yrittäjät voivat halutessaan hakeutua työterveyshuollon asiakkaaksi puitesopimuksen kautta ilman erillisiä sopimusneuvotteluja.

- Yhteishankinnalla varmistetaan, että palvelut ovat helposti saavutettavia, laadukkaita, kohtuuhintaisia ja vastaavat jäsenyrittäjiemme tarpeita, Uudenmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Petri Ovaska perustelee.

Järjestä työterveyshuolto yksinkertaisemmin

Puitesopimus helpottaa sekä yksittäistä yrittäjää että työterveysyritystä. Yhteisesti hankitut työterveyshuoltopalvelut vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa ja helpottavat palveluiden järjestämistä.

Uudistus tuo helpotusta erityisesti yksinyrittäjille. Uudistuksella pyritäänkin kannustamaan yksinyrittäjiä hoitamaan työterveyshuoltonsa palvelut ajan tasalle.

Yrittäjäjärjestön jäsen voi solmia puitesopimuksella ennaltaehkäisevän eli lakisääteisen työterveyshuollon ja halutessaan yrittäjä voi lisätä puitesopimukseen ennaltaehkäisevän (lakisääteisen) työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon.

Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto sisältää muun muassa työpaikkaselvityksen, kirjallisen työterveyshuollon toimintasuunnitelman, tietojen antamisen, neuvonnan ja ohjauksen, terveystarkastukset sekä työyhteisön toimivuuden edistämisen. Lisäksi sopimus sisältää sairauspoissaolojen seurannan ja tapaturmien torjunnan yhteistyössä yrittäjän kanssa.

Halutessaan yrittäjä voi lisätä puitesopimukseen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon, joka sisältää työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, työfysioterapeutin tai muun työterveyshuollon ammattilaisen antaman hoidon laboratorio -ja kuvantamistutkimuksineen. Ja halutessaan erikoislääkärikonsultaatiot, kun hoitovastuu on työterveyslääkärillä.

Lisäksi jäsenyrittäjä voi itse sopia työterveyshuollon muista palveluista, joita Kela ei korvaa työterveyshuollon kustannuksina. Tällaisia ovat esimerkiksi työfysioterapeutin hieronta.

Kilpailutetut palveluntarjoajat

Itä-Uudellamaalla sopimuskumppaneina ovat Loviisan Lääkäriasema Ergo ja Porvoon Lääkärikeskus.

Keski-Uudellamaalla sopimuskumppanit ovat Lääkärikeskus Aava, Attendo ja Diagnos Terveyspalvelut.

Länsi-Uudellamaalla sopimuskumppaneina ovat Folkhälsan, Lääkäriasema Mediriina ja Mehiläinen.

Puitesopimuksen kilpailutus toteutettiin yhteistyössä Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman TyhyverkostoX / TTT-Palvelut -hankkeen kanssa, jonka päätoteuttaja on Työterveyslaitos.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Nämä asiat puolustavat Huawei-uutuuden valintaa bisnespuhelimeksi: DigiPauli arvioi uunituoreen Mate 10 Pron

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ti, 10/17/2017 - 09:52

Huawei Mate 10 Pro asettuu markkinoilla samaan kategoriaan iPhone 8:n, Nokia 8:n ja Samsungin huippumallien Galaxy S8:n ja Note 8:n kanssa. Laite toimitetaan uusimmalla Android 8 -käyttöjärjestelmällä.

Kyseessä on siis raskaan sarjan älypuhelin, joka soveltuu viihdekäytön ohella myös vaativampaan työkäyttöön.

Työkäyttöä helpottaa esimerkiksi toiminto, jolla Mate 10 Pron saa liitettyä suoraan pöytänäyttöön hdmi-kaapelilla. Tämän jälkeen älypuhelin toimii kosketusalustana.

Katso videolta, mitä mieltä DigiPauli on laitteesta ja mitä puutteita puhelimesta löytyy.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Syötkö ja liikutko epäsäännöllisesti?

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ti, 10/17/2017 - 09:51

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Palkansaaja tekee yleensä töitä 37,5 – 40 tuntia viikossa, mutta Tilastokeskuksen mukaan lähes 40 prosenttia yrittäjistä tekee yli 50-tuntisia viikkoja säännöllisesti. Kiireen keskellä ei vilkuilla kelloa ja pitkää työviikkoa tekevät syövät harvemmin lounaan kuin lyhyempää viikkoa tekevät. Liikkuminenkin jää monella yrittäjällä vähiin.

Hyvä ja säännöllinen ruokailu sekä liikkuminen vaikuttavat positiivisesti kenen tahansa jaksamiseen.

Luontoiseduista säästöjä yrittäjälle

Yrittäjän kannattaa ottaa käyttöön luontoisedut, sillä oman jaksamisen parantumisen lisäksi yrittäjä itse ja työntekijät hyötyvät lounas- ja liikunta/kulttuuriseteleistä niiden verovähennyskelpoisuuden vuoksi.

–  Esimerkiksi 400 euron liikuntaetu maksaa osakeyhtiölle 320 euroa, koska yrittäjä voi vähentää osakeyhtiön verokannan mukaisen summan verotuksessa. Nyt vuonna 2017 tuo verokantahan on 20 prosenttia, havainnollistaa asiaa Eazybreakin toimitusjohtaja Antti Känsälä.

Edellämainittu liikuntaetu on yrittäjälle palkansaajana verotonta tuloa, joten siinäkin mielessä yrittäjälle syntyy verohyötyä. Edellytyksenä luontoisetujen hyödyntämiselle on, että edunsaajalle maksetaan rahapalkkaa. Toiminimiyrittäjä ei voi hyödyntää luontoisetuja.

Esimerkkilaskelma

Havainnollistamme luontoisetujen verohyötyä yksinkertaisella esimerkkilaskelmalla: Ilman etuja osakeyhtiön vero olisi alla olevassa tapauksessa tasan 2000 euroa, nyt noin 1750 euroa:

Verotettavat tulot

20 000 €

Vähennyskelpoiset menot

10 000 €

Lounasetu

566,50 €

Liikunta- ja kulttuurietu

400 €

Työmatkaetu

300 €

Vähennyskelpoiset menot yht.

11 266,50 €

Verotettava tulo

8 733,50 €

Vero (20 % v. 2017)

1 746,70 €

– Yrittäjän kannattaa tarjota luontaisetuja kaikille työntekijöille. Luontoiseduista syntyy kyllä palkan sivukuluja, mutta verovähennysoikeuden ansiosta itse edut ovat halpoja, Eazybreakin Antti Känsälä toteaa.

Hän muistuttaa myös, että investointi työsuhde-etuihin sitouttaa henkilöstöä ja pitää parhaat tekijät paremmin yrityksessä.

Antti Känsälän johtama yhtiö Eazybreak tarjoaa kännykällä helposti maksettavia ja hallinnoitavia sähköisiä lounasseteleitä sekä liikunta- ja kulttuuriseteleitä ja työmatkaetuja. Yhtiö mullisti paperiset lounassetelimarkkinat tuomalla vuonna 2010 markkinoille mobiililounassetelin.

Yhtiön asiakkaita ovat muun muassa Hus, Yliopiston apteekki ja Tieto Oyj. Käyttäjiä on jo noin 100 000 ja yrityksiä noin 200. Vuoden 2017 aikana Eazybreakin kautta maksetaan yli 40 miljoonan euron edestä erilaisia etuuksia.

Jopa 60% Eazybreak-alennus Yrittäjien jäsenille

Suomen Yrittäjien yhteistyökumppani Eazybreak tarjoaa Yrittäjien jäsenille käyttöön Eazybreakin mobiilipalvelun jopa 60% alennuksella. 1.4.2018 mennessä Eazybreakin käyttöön ottaneet saavat palvelun käyttöönsä 5 € alennetulla kuukausimaksulla vuoden 2018 loppuun saakka.

Palvelun käyttöönotto kestää vain muutaman minuutin.

Tutustu luontoisetuihin, säästöihin ja mobiilisovellukseen Työnantajan ABC-sivuillamme ja tarkemmin Eazybreakin sivuilla.

 

Huawein uutuuspuhelin tuo mukanaan ison akun ja keinoälyn

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ma, 10/16/2017 - 19:38

Saksan Münchenissä tänään esitelty Huawei Mate 10 Pro tulee Suomessa myyntiin marraskuun lopussa vajaan 800 euron hintaan. Laitteen ennakkomyynti alkaa 30. lokakuuta.

Mate 10 on Huawein lippulaivapuhelin, joka haastaa markkinoilla Applen iPhone 8:n ja Samsungin Galaxy-sarjan huippupuhelimet.

Tiukka markkinataisto näkyi Huawein julkistustilaisuudessa, sillä Mate 10 Prota verrattiin useaan otteeseen Applen iPhoneen.

Näyttö lähes reunasta reunaan

Ulkoisesti puhelin noudattaa nykytrendiä, jossa näyttö valtaa yhä suuremman alan etupaneelista. Sormenjälkitunnistin on sijoitettu osin tämän takia puhelimen taakse, jotta se ei veisi tilaa näytöltä.

Teknisesti Mate 10 Pron yksi merkittävimmistyä uutuuksista on valmistajan maailman ensimmäiseksi kutsuma tekoälyprosessori. Käytännössä prosessiri antaa sovelluskehittäjille uusia mahdollisuuksia tekoälyä hyödyntävien sovellusten suunnitteluun.

Huawei on etulinjassa myös mobiiliyhteyksissä, sillä Mate 10 Prossa on 4G-kaksois-sim ensimmäisenä maailmassa.

Tekoälyprosessorin ansiosta puhelimen kamera tunnistaa kohteen automaattisesti. Jos käyttäjä kuvaa esimerkiksi ruokaa, kukkia tai eläimiä, kamera tunnistaa kohteen ja pyrkii parantamaan kuvaa sen mukaisesti muuttamalla kameran asetuksia. Tekoälyä hyödynnetään myös käännössovelluksessa.

Mate 10 Prossa on aikaisempien Huawein puhelinten tapaan kaksoiskamera, joka on toteutettu yhteistyössä Leican kanssa.

Kaksoiskamerassa on 12 megapikselin RGB- ja 20 megapikselin mustavalkoiset sensorit ja optinen kuvanvakain. 

Isokokoinen akku

Huawei lupaa, että Mate 10 Pron akussa riittää potkua vähintään yhdeksi  mutta kevyemmässä käytössä jopa kahdeksi päiväksi. Akun koko on 4000 milliampeerituntia, mikä on yksi markkinoiden suurimmista puhelimen kokoluokassa. Akku tukee pikalatausta. Valmistajan mukaan puhelimen voi ladata 1 prosentista 20 prosenttiin 10 minuutissa.

Laitteessa on 128 gigatavun tallennusmuisti ja se on ensimmäisiä puhelimia, jotka toimitetaan uusimmalla Android 8.0 -käyttöjärjestelmällä. Puhelin on IP67-luokituksen mukaisesti veden- ja pölynkestävä.

Työkäyttäjälle puhelin tarjoaa mahdollisuuden liittää laite isompaan näyttöön hdmi-kaapelilla. Tällöin näyttöä voidaan ohjata puhelimen kosketusnäytöltä. Näytön kaveriksi voi liittää langattoman bluetooth-näppäimistön.

Mate Litessä neljä kameraa

Huawei tuo Suomen markkinoille myös Mate 10 Liten, jonka erikoisuus on neljä kameraa. Etuosan kameroissa on 13 megapikseliä ja 2 megapikseliä, takakameroissa 16 megapikseliä ja 2 megapikseliä.

Huawei Mate Liten hinta 64 gigatavun tallennusmuistilla on 399 euroa. Mate 10 Pro 128 gigan tallennusmuistilla maksaa 799 euroa.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Yrittäjät törmäävät haastatteluissa työtä vältteleviin

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ma, 10/16/2017 - 16:35

Työmarkkinatukea vuosia nostanut Ossi Nyman kertoi perjantaina työnvälttelystään Helsingin Sanomien haastattelussa. Hän kutsui itseään ideologiseksi työttömäksi, joka ei halua tehdä ikäviä töitä.

Jutusta nousi valtakunnallinen kohu ja TE-toimisto tutkii tapausta. Se aikoi jäädyttää tuet tutkinnan ajaksi.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtajan Janne Makkulan mukaan valtaosa työttömistä varmasti haluaa työllistyä, mutta osa ei ole tosissaan.
– Kyllä yrittäjiltä tulee semmoista viestiä, että jotkut työhaastattelussa toteavat hakeneensa, koska heidät on velvoitettu, kertoi Makkula STT:n haastattelussa, jossa haastateltiin työantajien ja ammattiyhdistysliikkeen edustajia.

Yrittäjät.fi:ssä kerrottiin taannoin tamperelaisyrittäjästä, jolla olisi tarjota työtä neljälle ammattitaitoiselle kalusteasentajalle, mutta yhtään henkilöä ei tullut haastatteluun.

Arkirealismia tällaisissa tapauksissa on se, että hyvällä ansiosidonnaisella olevat ammattilaiset eivät heti lähde sellaisiin töihin, joissa on taulukkopalkka.

Karenssien määrä kasvanut

Työnhakuvelvoitteen laiminlyömisestä annettujen karenssien määrä oli 17 400 vuonna 2016. Vuonna 2013 karensseja oli vain 4100 vuodessa ja v.2014 luku oli 7400. Vuonna 2015 luku hyppäsi 17300:aan.

Nousun selityksenä on Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen linjaama rakennepoliittinen muutos, että työtarjousten määrää lisätään radikaalisti alkaen vuodesta 2014. Samalla työtarjouksista kieltäytyneiden määrä on lisääntynyt ja sitä kautta myös karenssit. 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Matkailu-ala ehdottaa: Kesälomat kaksi viikkoa myöhemmäksi – ”miljoonien eurojen hukattu mahdollisuus”

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Ma, 10/16/2017 - 11:01

Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry haluaa muutoksia suomalaisiin loma-aikoihin kaksivaiheisella mallilla.

Kotimaan matkailun kasvusta huolimatta useat matkailu-alan yrittäjät joutuvat laittamaan lapun luukulle Keski-Euroopan kuumimman lomasesongin aikana.

– Nykyisen loma-ajan seurauksena matkailu vähentyy dramaattisesti jo ennen elokuun puoliväliä. Kesätyöntekijät lähtevät opiskelemaan, jolloin tekijöitä ei riitä, vaikka töitä olisikin. Yrittäjät joutuvat supistamaan toimintaansa juuri Keski-Euroopan lomasesongin aikana, joten kansainvälinen toiminta ei pääse kehittymään, kertoo tiedotteessa Suoma ry:n vastavalittu hallituksen puheenjohtaja Anne-Marget Hellén.

Suoma ry:n mukaan ”miljoonien eurojen hukattu mahdollisuus heijastuu myös nuorten työllisyystilastoihin”.

– Monet perheet toivovat, että lomat siirtyisivät kaksi viikkoa myöhemmäksi. Eurooppalaiseen rytmiin siirtyminen olisi myös elinkeinoelämän etu, Hellén kertoo.

Ehdotuksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa uuteen käytäntöön voisivat siirtyä ammattioppilaitokset ja ammattikorkeakoulut.

– Suurin osa kesätyöntekijöistä on opiskelijoita. Muutoksella parannettaisiin matkailualan yritysten mahdollisuuksia palvella asiakkaita. Samalla saataisiin tärkeä muutos nopeasti eteenpäin. Seuraavassa vaiheessa loma-aikojen pidentäminen ulotettaisiin myös peruskouluun ja lukioihin.

Koleasta kesäsäästä huolimatta kotimaanmatkailu lisääntyi reilun prosentin verran edellisvuoteen verrattuna.

– Suomen-matkailu on vahvasti kotimaanmatkailijoiden varassa. Kotimaisten matkailijoiden osuus kaikista yöpymisistä oli vuoden 2016 tilastojen mukaan 72 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvu selittyy lukuisilla paikallisilla tapahtumilla, joita markkinointiin kaikkien aikojen suurimmalla yhteismarkkinointikampanjalla, Hellén sanoo.

– Yhteismarkkinointi mahdollistaa paikallisille toimijoille valtakunnallisen näkyvyyden. Monet ovat kiitollisia, että vihdoinkin joku edistää kotimaanmatkailua kootusti, Anne-Marget Hellén kertoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Näin kuvattiin Yrittäjien mainos – mille Eva nauroi?

Suomen yrittäjät- tiedotteet - La, 10/14/2017 - 07:00

Mainoksen kuvauksissa kuullaan vähän väliä Eva Wahlströmin hersyvää naurua, kun hänen pokkansa pettää valmentaja Keijo Jaatista esittävän Heikki Silvennoisen touhun edessä.

Mainoselokuvan päätähdet ovat molemmat itsekin yrittäjiä. Eva Wahlström on tuore yrittäjä. Hän perusti Eva W Oy:n viime vuoden lopussa.

– En vielä oikein miellä itseäni yrittäjäksi. Tulevaisuudessa se on tietenkin isompi asia, kun minusta tulee muotoilija.

Wahlström opiskelee Aalto-yliopistossa sisustusarkkitehtuuria ja huonekalusuunnittelua.

– Ja korujen tekeminen tuntuu jotenkin omalta jutulta, käsillä tekeminen, ei koneella, Eva kuvailee.

Muusikko-näyttelijä Heikki Silvennoinen puolestaan on ollut yrittäjä jo pitkään. Hänellä on kahden muun Kummeli-koomikon kanssa yhtiö nimeltään Porkkana Ryhmä Oy, joka perustiin vuonna 1991. Silvennoisella on ollut vuodesta 1995 lähtien myös oma tuotantoyhtiö Pirkka-Hämeen Apina & Gorilla Oy.

– Yrittäjyys on motivoivaa. Se on aaltoliikettä. Kyllä se tuntuu hienolta, kun voit välillä työllistää kymmeniä ihmisiä vaikkapa elokuvan teossa, Silvennoinen sanoo.

”Varo ettei tule hiki”

– Pitää varoa ettei tule hiki ja mene ylikuntoon, Silvennoinen pysäyttää Yrittäjien mainoksen kuvauksissa hyppynarulla treenaavan Evan ja repii narua tämän käsistä – ja sotkee sen lopulta maailmanmestarin jalkoihin.

Wahlström ja koko kuvausporukka rämähtää myös nauramaan, kun Silvennoinen esittää pehmeää lyöntiä ja sihisee samalla. Lyönti ristitään välittömästi käärmelyönniksi.

– Pehmeästi, tällä tavalla, ei kannata alkaa riehumaan, valmentaja yrittää opastaa Wahlströmiä.

Mainoksen alkuosa kuvataan Porvoossa nyrkkeilijöiden harjoitussalilla ja sen viereisessä puistikossa. Parhaat vuotensa nähneen salin kulmaan lavastetaan pikavauhtia managerin toimisto ja ulos loihditaan auringonpaiste suurten valonheitinten avulla pilvisellä ilmalla.

Tässä varsinainen mainoselokuva (juttu jatkuu alapuolella):

 

 

Tuomari lyö Wahlströmiä kohti

Kuvauksia jatketaan paikallisen lukion juhlasalissa, missä on illan tärkeä ottelu. Vastustajaa esittää Gia Winberg, tuore thainyrkkeilyn MM-pronssin voittaja.

Juhlasali lavastetaan kuin Hartwall Areenaksi. Salin keskellä on nyrkkeilykehä. Sen viereen rakennetaan kiskot, joita pitkin elokuvakameraa ajetaan.

Tila ja tunnelma luodaan valojen, savukoneen, mustien kankaiden ja pienen yleisön avulla – ja tietysti jälkikäteen tietokoneella temppuja tehden.

Yleisö hätkähtää, kun tuomaria esittävä Mika Pietilä ”sekoaa” kesken kuvausten ja alkaa jahdata Wahlströmiä ympäri kehää ja lyö kuin mielipuoli kohti tätä. Wahlström väistelee iskuja hengästyneenä ja nauraa samalla hervottomasti.

Touhu on hurjan näköistä, onhan vastakkain kaksi maailmanmestaria. Pietilä on thainyrkkeilyn maailmanmestari vuodelta 1999 – ja Wahlströmin aiempi valmentaja. Toisensa tuntevan kaksikon koreografiat ovat kohdallaan, eivätkä lyönnit tarkoituksella osu maaliin.

Mainokset on nähty yhdeksän miljoonaa kertaa

Suomen Yrittäjien tuorein mainos on levinnyt sosiaalisessa mediassa reilun kuukauden ajan:

– Videon näyttöjä kertyi syyskuun aikana reilut 1, 9 miljoonaa, kertoo Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen.

Laiskan valmentajan Keijo Jaatisen antisankarihahmo on seikkaillut mainosvideoilla aiemmin lätkäkaukalossa, rallipoluilla ja kuntavaaliehdokkaana.

– Keijo Jaatisen tarina on jatkunut vuoden 2016 alusta erinomaisin tuloksin. Aiemmat mainosvideot ovat tuoneet Facebookissa yli 7 miljoonaa näyttöä, yli 35 000 tykkäystä ja yli 10 000 jakoa, Hallikainen sanoo.

Ponneton Jaatisen hahmo tuo vastakohdan kautta esiin sen, kuinka tärkeää on, että Suomessa on yrittämistä ja yrityksiä.

Uusimmassa mainoksessa nähdään nyt Eva Wahlströmin avulla uudella tavalla tuttu tunnuslause ”mitä siitäkin tulisi jos ei olisi yhtään yritystä”.

TEKSTI JA VIDEO:

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

 

Turku Business Race vei oppilaat yrittäjyyden maailmaan

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Pe, 10/13/2017 - 19:39

Oppilaat kiersivät suorittamassa paikallisten yritysten ja yhteisöjen järjestämiä tehtävärasteja osana Turku Business Race -kisaa, joka järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Nuoret kiersivät muutaman oppilaan ryhmissä neljällä eri tehtäväpisteellä Kupittaan, Vasaramäen tai Skanssin alueella.

Päivän aikana paikalliset yritykset ja yhteisöt järjestävät oppilaille tehtäviä, jotka liittyvät yrittäjyyteen, työelämään, yritysten asiakkaisiin ja tuotteisiin sekä tärkeisiin kansalaistaitoihin ja -velvollisuuksiin.

– Ajatuksena on tutustuttaa nuoret yrittäjyyteen, yritteliäisyyteen ja työelämään. Yritykset pääsevät puolestaan kohtaamaan tulevaisuuden asiakkaita ja työntekijöitä. Rastipisteillä on yrityksen toiminnan lyhyen esittelyn jälkeen yrittäjyyteen tai työelämään liittyvä tehtävä, josta ryhmät saavat suorituksensa mukaan pisteitä, pääjärjestäjiin kuuluneen YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio kertoo.

Muita järjestäjiä olivat Vasaramäen koulu ja 15 paikallista yritystä.

Voittajaryhmä palkittiin Vasaramäen koulun Lehmustien yksikössä järjestetyssä päätöstilaisuudessa. 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Sani Leinon vinkit yrityksen somemarkkinointiin: Pysy aitona ja tuo oma persoonasi esiin

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Pe, 10/13/2017 - 10:35

Yrityskouluttaja ja social sellingin ammattilainen Sani Leino on kysytty esiintyjä erilaisisissa koulutustilaisuuksissa. Hän on erityisen aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa, erityisesti Facebookissa ja LinkedInissä.

Yrittäjäsanomat tapasi miehen ja kysyi vinkkejä yrityksen somestrategian muokkaamiseen. Leino pitää tärkeänä myös yrittäjän oman henkilöbrändin rakentamista osana yrityksen maineenhallintaa.

– Oma persoona ja aitous ovat tärkeitä. Kyse ei ole keinotekoisesta, rakennetusta kuvasta vaan siitä, millainen ihminen aidosti on.

 

 

Leino on rakentanut omaa henkilöbrändiään taidokkaasti, muun muassa auttamalla muita ilmaiseksi.

– Joku voisi sanoa että teen tyhmästi, kun jaan niin paljon informaatiota ilmaiseksi. Oma näkökulmani on se, että auttamalla muita ihmisiä saan väkisinkin hyvää takaisin jollain aikavälillä.

Katso oheiselta videolta Leinon vinkit!

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Lakitoimiston palvelu auttaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa: "Kerromme myös miten henkilöstä pääsee eroon"

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Pe, 10/13/2017 - 10:17

Yrittäjästä työnantajaksi -hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Sen tavoitteena on kehittää ensimmäistä työntekijäänsä palkkaavien yksinyrittäjien työnantajataitoja ja rekrytointiosaamista. Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa.

Hankkeen palveluntuottajat on nyt valittu tarjouskilpailun perusteella. Palvelu sisältää markkinoinnin, henkilökohtaisen ohjauksen ja sparrauksen sekä rekrytointisuunnitelman laatimisen. Palkkiot maksetaan palveluiden tulosten perusteella.

Yksi palveluntuottajista on helsinkiläinen lakiasiaintoimisto Turre Legal. 

– Monia yrittäjiä ahdistaa ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Siihen liittyy pelkoja ja tiedon puutetta. Niitä lähdemme nyt raivaamaan yhdessä yrittäjien kanssa, toimiston perustaja ja omistaja Herkko Hietanen (kuvassa) selvittää.

Hietasen mukaan yleisimpiä palkkaamiseen liittyviä kysymyksiä ovat kustannukset, työterveyden kilpailuttaminen ja työntekijän vakuutukset.

– Yrittäjä ei useinkaan halua kilpailuttaa työterveysfirmoja itse, jos joku voi tehdä sen hänen puolestaan. Se madaltaa osaltaan kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

"Kerromme myös, miten pääsee eroon"

Hietanen painottaa, ettei hänen yrityksensä pyri palvelemaan valtiovaltaa vaan yksittäistä yrittäjää.

– Kerromme myös, miten työntekijästä pääsee eroon siinä tapauksessa että tulee virherekrytointi. Tämä on yksi niistä peloista, jotka estävät yrittäjää palkkaamasta. Se ei ole pelottelun asia, mutta asia joka yrittäjän täytyy ymmärtää. Samoin kuin sellainen tilanne, jossa työntekijä sairastuu.

Turre Legal avaa hankkeeseen liittyvän verkkosivun lähipäivinä.

– Ensin kartoitamme, millaista tietopa yrittäjät tarvitsevat. Sen jälkeen rakennamme verkon puolelle alustan sekä videoita, infograafikkaa ja muuta sisältöä. Ajatuksena on, ettei yrittäjän tarvitse tulla tapaamaan meitä fyysisesti, vaan voimme toimittaa sisällön älypuhelimeen.

Hietasen yritys järjestää kullekin yrittäjälle viikon pituisen koulutus- ja valmennusjakson, jolloin toimiston lakimiehet ovat yrittäjän käytettävissä. Koulutuksen jälkeen yrittäjä tavataan kasvotusten.

– Tavoitteena on valmentaa tämän ja ensi vuoden aikana noin 1000 yrittäjää Uudenmaan alueella.

Hietanen pitää mahdollisena, että valmennuksen seurauksena yrittäjä ajattelee, ettei haluakaan palkata ketään.

– Meidän tehtävämme on kertoa asioista rehellisesti.

Turre Legal ja muut hankkeen palveluntuottajat saavat palkkion työstään tarjouksessa määitellyin perustein. Turre Legalin palkkio määräytyy sen mukaan, miten laadukkaana yrittäjä palvelua pitää.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Nina Rasola jatkaa Etelä-Savon Yrittäjien puheenjohtajana

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Pe, 10/13/2017 - 08:51

Nina Rasola on toiminut aluejärjestönsä puheenjohtajana vuodesta 2015 alkaen. Toimikaudet ovat kerrallaan yksivuotisia. Hän on myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja.

Mitkä ovat tärkeimmät asiat Etelä-Savossa, mitä haluat viedä eteenpäin puheenjohtajana?

– Edunvalvonta, palvelut jäsenille sekä verkostoituminen lyhyesti sanottuna, Nina Rasola listaa.

– Kuntien, maakunnan ja yrittäjien yhteistyö on tärkeä asia, Rasola jatkaa.

Hän oli keskiviikkona kunnallisjohdon seminaarissa, missä käytiin hyviä keskusteluja.

No miten kuntien hankinnat paikallisilta yrityksiltä toimivat Etelä-Savossa?

– Vaihtelevasti, on hyviä ja huonoja esimerkkejä. Kirjo on laaja, Rasola toteaa.

Työlistalla on myös Etelä-Savon Yrittäjien toiminnan uudistaminen – että pystytään paremmin vastaamaan erityyppisten jäsenten tarpeisiin ja esimerkiksi saadaan ihmiset käymään tapahtumissa.

– Meillä on nuoria yrittäjiä, yksinyrittäjiä ja työnantajayrittäjiä, Nina Rasola kuvailee.

Digikoulutus tärkeää

Etelä-Savon Yrittäjien vuoden 2018 toimintasuunnitelmassa todetaan, että toiminta keskittyy vaikuttamistyöhön ja edunvalvontaan. Tämä korostuu erityisesti tulevissa maakuntavaaleissa. Järjestö pyrkii kannustamaan yrittäjiä asettumaan ehdolle ja tuomaan yrittäjien näkökulmia sekä maakunnan että kuntien elinkeinopolitiikkaan. Näin pyritään lisäämään maakunnan ja kuntien elinkeinopolitiikan yrittäjämyönteisyyttä.

Koulutuksen lisääminen etenkin digitalisaatiota hyödyntämällä on avainasemassa. Hyppää kyytiin!  -hankeen avulla pyritään lisäämään koulutusta erityisesti digitalisaatioon ja sen merkitykseen yritystoiminnassa sekä yrittäjäjärjestön verkostojen ja vertaistuen lisäämisessä.

Rasola yrittäjäksi vuonna 2000

Nina Rasolan ura yrittäjänä alkoi vuonna 2000, kun hän astui isänsä kuoleman jälkeen perheyrityksen johtoon. Rasolalla ei ollut aiempaa kokemusta yrittäjänä.

Nykyään Nina Rasolalla on jätehuoltoyritykset Mikkelissä (RL-Huolinta) ja Sulkavalla (RL-palvelut) sekä muun muassa siivousta tarjoava RL-kotipalvelut. Nina Rasola on myös osakkaana hoivapalveluyritys Geriwellissä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Yksi tapa hyödyntää kansainvälistymistä: It-yritys valjasti Thaimaan aikaeron edukseen

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Pe, 10/13/2017 - 08:50

Verkkosivusto Tivi kertoo kahdeksan vuotta sitten perustetusta it-yrityksestä IWAsta, joka on lähtenyt hakemaan rohkeasti kasvua kansainvälistymisestä.

Esimerkki on erityisen kannustava, sillä tuoreessa pk-yritysbarometrissa suomalaisia pk-yrityksiä vaivasi osittain haluttomuus kasvuun ja kansainvälistymiseen.

– IWA ryhtyi melkein heti perustamisensa jälkeen kansainväliseksi, toimitusjohtaja Rami Korhonen kertoo Tivin haastattelussa. 

Yhtiöllä on monen kansainvälisen asiakkaan lisäksi monikansallinen työntekijäjoukk, sillä 45 työntekijästä puolet tekee töitä Helsingin pääkonttorilla ja toinen puoli pohjoisthaimaalaisessa Khon Kaenin kaupungissa. IWAn työkieli on englanti.

Apu löytyi Thaimaasta

Nopeaan kansainvälistymiseen päädyttiin "käytännön pakosta". IWAn perustajanelikosta vain yksi oli ohjelmoija, muut keskittyivät myyntiin. Näinpä koodaamiseen tarvittiin apua muualta.

– Kuulimme, että Khon Kaenissa on koodaritimi, joka oli myynyt osaamistaan ruotsalaisille. Aloitimme yhteistyön Skypen välityksellä ja menimme aika pian paikan päälle käymään. Teknologiajohtajamme Jussi Virtanen tykästyi paikkaan ja päätti jäädä sinne, Korhonen jatkaa.

Nyt IWAlla on Thaimaassa oma yhtiö, jossa työskentelee parikymmentä henkilöä. Thaimaan työntekijöitä hyödynnetään asiakasprojekteissa samalla tavalla kuin kotimaisia. Thaimaan osaamisesta on myös muunlaista hyötyä, sillä puolet yhtiön työvoimasta työskentelee eri aikavyöhykkeellä.

– Kun Suomessa on kiireinen projekti menossa ja iltapäivän palaverissa huomataan muutostarve, voidaan se Thaimaassa hoitaa aamulla töihin tullessa. Kun asiakas Suomessa aloittelee työpäiväänsä, toivotut muutokset on monesti saatu jo tehtyä, Korhonen sanoo Tivin haastattelussa.

Kasvu jatkuu

IWAn liikevaihto oli kaksi vuotta sitten miljoona euroa. Viime vuonna yllettiin 1,4 miljoonaan euroon ja tänä vuonna päästään yli kahteen miljoonaan.

– Kysyntä on kovaa, sillä asiakkaat investoivat nyt digitalisaatioon. Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen on avannut meille monia ovia, Korhonen jatkaa.

IWA palkkasi viime vuonna 15 uutta työntekijää ja aikoo loppuvuonna jatkaa rekrytointeja.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Yrittäjä testaa: Syynissä Samsung Galaxy Note 8 – Mitä hyötyä on kosketuskynästä?

Suomen yrittäjät- tiedotteet - Pe, 10/13/2017 - 07:37

Samsungin Galaxy Note 8 on seuraaja surullisenkuuluisalle Note 7:lle, joka kärsi akun ylikuumenemisista. Nyt obngelmat on selätetty ja markkinoilla on tuote, jolla kosiskellaan etenkin luovia suunnittelijoita ja muita käyttäjiä, joilla on tarvetta luonnostella ja tehdä muistiinpanoja puhelimen mukana tulevalla stylus-kosketuskynällä.

Annoimme uutuuslaitteen testattavaksi graafista suunnittelun ja palvelumuotoilun palveluita tarjoavalle Samuli Lahtiselle. Katso videolta Lahtisen mietteet!

Lisää tarinaa Samsungin puhelimesta on luvassa seuraavassa Yrittäjäsanomat-lehdessä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Valtaosa vastuullisuusrikkomuksista tehdään kokeneissa yrityksissä – Raportointivelvoite vain isoilla

Suomen yrittäjät- tiedotteet - To, 10/12/2017 - 17:00

Laiminlyönneistä 22 prosenttia tehdään rakennusalalla. Tiedot perustuvat Suomen Asiakastieto Oy:n tietokantaan, joka kokoaa jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustiedot ensimmäistä kertaa yhteen. Asiakastieto uskoo palvelun parantavan yrityskentän läpinäkyvyyttä merkittävästi.Vastuullisuusrikkomuksia eniten rakennusalalla

Merkintöjä rikostuomioista ja seuraamusmaksuista löytyy viimeisen viiden vuoden aikana noin 1070 suomalaisyritykseltä, joista reilu viidennes toimii rakennusalalla. Seuraavaksi eniten rikkomuksia tehdään teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla.

Kunnollisuuskatsaus paljastaa, että tiettyjen toimialojen lisäksi kokeneidenkin yritysten vastuullisuudessa on usein parannettavaa. Merkintöjä saavista yrityksistä kaksi kolmasosaa on toiminut vähintään 10 vuotta.

– Suomessa toimii siis 719 kokenutta yritystä, joiden vastuullisuudessa on ollut huomautettavaa, katsaus paljastaa.

Pienyritysten vastuullisuustietojen selvittäminen helpottuu palvelun myötä

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsauksen tiedot perustuvat Asiakastiedon uuteen digitaaliseen palveluun, jonka avulla voi seurata jokaisen suomalaisen yrityksen vastuullisuustietoja, kuten yritykseen liittyviä rikostuomioita, laiminlyönti- ja seuraamusmaksuja, ympäristösertifikaatteja ja toimialakohtaisia päästöjä.

Palvelussa yrityksiä tarkastellaan ympäristövastuun sekä sosiaalisen ja hallinnollisen vastuun näkökulmista.

– Tähän asti etenkin pienten yritysten vastuullisuustietojen selvittäminen on ollut erittäin työlästä, joissain tapauksissa jopa mahdotonta. Esimerkiksi tiedot rikostuomioista on pitänyt pyytää paperisista arkistoista, kertoo liiketoiminnan kehityspäällikkö Otto Olsson.

Palvelun avulla vastuullisuustietojen seuranta voidaan ottaa osaksi jatkuvaa kumppanien tuntemis- ja riskienhallintaprosessia, Olsson toteaa.

Valtaosalla ei raportointivelvollisuutta

Vuonna 2018 voimaan tulevan kirjanpitolain muutoksen jälkeen kaikkien yritysten, jotka työllistävät yli 500 henkilöä, ja joiden liikevaihto tai tase on tarpeeksi suuri, täytyy raportoida myös vastuullisuuteen liittyvistä tiedoistaan.

Asiakastiedon kunnollisuuskatsaus paljastaakin, että kolme neljästä yrityksestä, joiden tiedoista löytyy tuomioita ja seuraamusmaksuja, työllistää alle 500 henkilöä. Näillä yrityksillä ei siis ole lainkaan vastuullisuuteen liittyvää raportointivelvollisuutta.

Suomalaisyritysten kunnollisuuskatsaus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.vastuullinenyritys.fi

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

Kaupan alalla tietojen suojaamisessa tehtävää – Yritykset kaipaavat tietoa rikosilmiöistä

Suomen yrittäjät- tiedotteet - To, 10/12/2017 - 15:00

Identiteettikaappauksissa on selvä nousutrendi. Kaikilla toimialoilla osuudet ovat kasvussa.

Varsinkin suuriin yrityksiin kohdistunut rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Tiedot ilmenevät Taloustutkimuksen yhteistyössä kauppakamarien ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa toteuttamasta koko Suomen kattavasta Yritysten rikosturvallisuus 2017 -selvityksestä.

– Kyselyyn vastanneista suurista yrityksistä joka toinen ilmoittaa, että liiketoimintaan kohdistuvien rikosten tai väärinkäytösten määrä on kasvanut, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen

Reilu kymmenes pk-yrityksistä petoksen uhrina

Kaikista vastaajayrityksistä 44 prosenttia arvioi, että rikosten ja väärinkäytösten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Etenkin suurissa yrityksissä kasvu koetaan voimakkaana.

Suurista yrityksistä jopa 28 prosenttia ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Pienissä yrityksissä osuus oli viisi prosenttia. Petoksia kohtasi yllättäen useimmiten suuret kuin pienet yritykset: pienistä ja keskisuurista yrityksistä 12–13 prosenttia ja suurista neljännes.

– Yritysten riskit tulevat yhä useammin verkosta. Monet kasvavista turvallisuusuhista, kuten identiteettivarkaudet ja petokset, piinaavat yrityksiä yhä enemmän yli toimialarajojen. Petosten tekotavoissa hyödynnetään usein sitä, että suurissa yrityksissä työntekijät eivät aina tunne toisiaan. Yritykset voivat varautua tapauksiin ainakin ohjeistamalla henkilöstöä, neuvoo Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.

Yritykset tarvitsevat uusien turvallisuusuhkien torjumiseksi tietoa.

– Erityisen hälyttävää on, että osa yrityksistä ei saa tarvitsemaansa tietoa rikosilmiöistä viranomaisilta, eikä muistakaan lähteistä. Kaupan alalla tietoa tarvitsee 45 prosenttia yrityksistä ja muilla aloilla kolmannes, asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista toteaa.

Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten

Kauppakamarit kannustavat yrityksiä panostamaan tietopääoman ja jatkuvuuden turvaamiseen. Palvelualan yritykset suojaavat tietoja muita toimialoja monipuolisemmin. Teollisuusyritykset tunnistavat parhaiten kilpailijaa kiinnostavan kriittisen tiedon. Kaupan alan yritykset jäävät näistä jälkeen suojaustoimissa. Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten, mutta alan yritykset panostavat jatkossa aikaisempaa enemmän tietoturvallisuuteen.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suuristakin yrityksistä neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa.

– Yritysten jatkuvuuden ja tietopääoman turvaaminen vaativat muuttuvassa toimintaympäristössä lisää panoksia henkilöstön koulutukseen, Eerikäinen arvioi.

Jatkuvuussuunnittelulla varaudutaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin, kuten tietojen tai toimitilojen osittaiseen tai täydelliseen tuhoutumiseen tai avainhenkilöiden yllättävään menettämiseen.

 

– Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöiden sietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnittelua on lisättävä kaikissa yrityskokoluokissa, suosittelee Eerikäinen.

– Suunnitelmassa määritellään muun muassa, mitkä toiminnot ovat kriittisiä ja miten pitkään ne voivat olla keskeytyneenä. Jatkuvuussuunnitelma ohjaa yritystä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä ja auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaalla tavalla, Eerikäinen toteaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

63 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

Suomen yrittäjät- tiedotteet - To, 10/12/2017 - 14:00

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 5.10-11.10. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 63 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa AKAA GeoPiste Oy 2000 387000 26000 ESPOO Ibaco Solutions Oy 2003 273000 53000 HAMINA Rakennuspelti Sahala Oy 1993 882000 84000 HELSINKI IPR Partners Oy 2005 418000 146000 HELSINKI Terminaalipalvelu Terex Oy 1997 264000 40000 HELSINKI Agenssi Oy 1994 248000 9000 HELSINKI aMazed Games Oy 2015 604000 154000 HELSINKI Intertrust (Finland) Oy 2010 700000 142000 HELSINKI Oy Koppers Finland Ab 1994 6545000 1222000 HELSINKI Design Office Antti Kotilainen Oy 2013 233000 103000 HELSINKI ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä Rautiola Rautiola Oy 1996 585000 69000 HELSINKI Hansa Power Oy 1990 397000 74000 HELSINKI Zenex Computing Oy 1992 1225000 165000 HÄMEENKYRÖ Waudewau Oy 2015 254000 94000 HÄMEENLINNA Onnenvuoren Sora Oy 1979 1928000 365000 IITTI Kausalan Autotarvike Oy 1981 778000 99000 ILMAJOKI Ilmajoen Yrityspalvelu Oy 2001 350000 46000 JOENSUU Carelian Nirko Oy 2008 1508000 55000 JYVÄSKYLÄ Ruuska Service Oy 2010 352000 25000 JÄRVENPÄÄ Realto OY 2011 338000 75000 JÄRVENPÄÄ Mast Markkinointi Oy 1996 254000 22000 KAARINA Aimo Virtanen Oy 1979 1550000 209000 KAJAANI Wildlife Safaris Finland Oy 1989 484000 96000 KAUHAJOKI Pohjanmaan Metallivälitys Oy 2003 3521000 857000 KAUNIAINEN Mankkaan Akseli Oy 2006 409000 20000 KIRKKONUMMI K Rakennus ja Saneeraus Oy 2014 931000 56000 KITTILÄ Hullu Poro Oy 2012 14772000 940000 KONTIOLAHTI Veljekset Saarelainen Oy 1984 176000 33000 LAHTI Heikki Ripatti Oy 2004 174000 89000 LAHTI KST-Yhtiö Oy 1996 7275000 590000 LAHTI Uusiomateriaalit Recycling Osakeyhtiö Ltd 1991 2499000 150000 LIETO Liedon Autohuolto Oy 1982 339000 37000 LIMINKA Verson Puoti Oy 2015 773000 107000 LIMINKA Maanrakennus Veljekset Ranta Oy 1983 228000 112000 LOHJA Ravintola Kervan Oy 2010 228000 20000 LOHJA Rakennusliike Karkki Oy 2000 287000 15000 LUUMÄKI Leipomo Konditoria Sanelko Oy 1994 1341000 87000 MAALAHTI Oy Nordwest Engineering Ab Ltd 2008 729000 143000 MIKKELI Mikkelin Nostajat Oy 1975 3779000 604000 MUURAME PRESSOVAC OY LTD 2003 752000 145000 NURMES Pohjois-Karjalan Kuljetus Nevalainen Oy 1996 1670000 99000 OULU Pitomaalaus Oy 2010 5725000 472000 OULU Tilipalvelu Tilit Tasan Oy 2014 181000 28000 RAAHE RKL Heikkinen Oy 1986 1397000 187000 RAISIO Petri Aro Oy 1996 466000 59000 RIIHIMÄKI Konepaja Wiler Oy 2013 996000 143000 RUOVESI Maanrakennus Unto Viitanen Oy 2007 1317000 240000 SEINÄJOKI Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy 1975 838000 91000 SEINÄJOKI Otus-Tuotanto Oy 2007 316000 49000 SEINÄJOKI LVI-Viitala Oy, Seppo Viitala 1992 795000 62000 SIPOO BPI-Chempump Oy 1990 1458000 233000 TURKU SerenusKodit Oy 2010 614000 53000 TURKU Asimo Oy 1996 630000 56000 TURKU Isännöinti & Tilipalvelu Attentus Oy 2002 243000 5000 TURKU Varvintori OY 1997 242000 71000 VAASA Hiekkapuhallus Lehmus Oy 1978 451000 44000 VANTAA Lumenir Oy 2008 746000 44000 VANTAA Miekka Oy 2003 277000 30000 VANTAA Oceanblue Logistics Oy 2015 685000 34000 VIHTI Pajulan Kiinteistö Oy 1994 538000 351000 VIMPELI Eurosteri Oy 1993 1588000 187000 VIMPELI Vimpelin Teollisuusmaalaus Oy 1996 1430000 222000 ÄÄNEKOSKI Äänekosken Hitsaus-Kolmio Oy 1992 213000 37000

 

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhentynee – "Pienentää kynnystä jäädä töistä pois"

Suomen yrittäjät- tiedotteet - To, 10/12/2017 - 13:59

– Mielestäni tervetullut uudistus. Työntekijäpuolella annetaan perusflunssasta kolme päivää sairauslomaa alkuun. Olisi hyvä, että yrittäjilläkin olisi mahdollisuus pitää sairauslomaa vähemmänkin vakavan sairauden kohdatessa, Sunnyone Promotion Oy:n yrittäjä Sanni Kaikkonen sanoo.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta niin, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu lyhenee neljästä päivästä yhteen päivään. Suomen Yrittäjät ajoi muutosta pitkään ja teki asiasta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2015 lopussa.

70 prosenttia sairastaneista yrittäjistä jättänyt hakematta sairauspäivärahaa

Lähes 70 prosenttia sairaslomaa pitäneistä Suomen Yrittäjien jäsenestä ei ole hakenut sairauden ajalta sairauspäivärahaa. Suurimpana syynä tähän oli sairausloman alle neljän päivän kesto, eli oikeutta etuuteen ei ehtinyt syntyä. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien syksyllä 2016 jäsenistölleen tekemästä kyselystä.

- Omavastuun lyhentäminen on siis tärkeä muutos ja auttaa erityisesti yksinyrittäjiä. Muutoksen jälkeen yhä useampi yrittäjä voi jäädä sairastamaan ja saada siltä ajalta päivärahaa, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjä tekee välillä sairaanakin töitä

Onnistuuko sairasloman pitäminen?

– Sanotaan näin, että vähän tilanteesta riippuen ja mikä on sairauden aste. Toimistotyön hyvä puoli on se, että voit tehdä etänä. En muista, milloin olisi ollut varsinainen sairausloma. Yleensä yrittäjä tekee töitä oman kuntonsa mukaan day-by-day sanan mukaisesti. Puhelimen päässä on oltava joka tapauksessa, jos pahempi flunssa iskee, niin totta kai delegoin työntekijälle niitä hommia, Kaikkonen kertoo.

Hän palkkasi ensimmäisen vakituisen työntekijän toukokuussa. Sunnyone Promotion työllistää satoja keikkatyöntekijöitä vuosittain.

Kaikkosen mukaan sairauspäivärahan omavastuuajajan lyheneminen pienentää kynnystä jäädä töistä pois ja olla sairastuttamatta muita työpaikalla.

Sairauspäivärahan suuruus riippuu YEL-työtulosta.

Sanni Kaikkonen kertoo asettaneensa YEL-työtulonsa melkein minimiin.

– Viimeksi kun olen saanut sairauspäivärahaa, kerran elämässäni, jolloin minulla oli monen viikon flunssa ja tulehduskierre. Silloin sain noin 20 euroa per päivä.

Rahoitus saadaan nostamalla yrittäjien sairasvakuutusmaksua

Työntekijällä on omavastuuajalla työsopimuslain mukaan oikeus täyteen palkkaan.

Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen on tarkoitus rahoittaa nostamalla yrittäjien sairasvakuutusmaksua. Korotus näkyisi keskimääräisellä 23000 euron YEL-työtulolla vuonna 2018 yrittäjän kukkarossa reilun kolmen euron lisämenona kuukaudessa. Päivärahaa sairauden ajalta samalla työtulolla saa noin 54 euroa päivässä.

Lakiesitys siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alussa.

Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle olisivat enimmillään noin 10 miljoonaa euroa. Muutos vähentäisi riskiä yrittäjien työkyvyttömyysjaksojen pitenemisestä ja työkyvyn menettämisestä. Tästä tulisi yhteiskunnalle mittavia säästöjä.

Nuori yrittäjä Kaikkonen kritisoi sitä, että yrittäjän sosiaaliturva on sidottu eläkejärjestelmään.

– Se on musta jollain tapaa hävytöntä, että pitää maksaa YEL:liä noin 1500 euroa kuussa, että voi saada järkevän kokoisen sairauspäivärahan. Järkevän kokoinen sairauspäiväraha vaatisi niin korkean YEL-tulon, ettei maksa itseään takaisin.

Kuva: Jaana Tihtonen

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

Digi-innovaatiokilpailu etsii matkailun mullistavaa ideaa

Suomen yrittäjät- tiedotteet - To, 10/12/2017 - 12:57

Ylläpitääkseen ulkomaisten matkailijoiden mielenkiinnon suomalaisten matkailuyritysten ja muiden palveluntarjoajien pitää olla hereillä, Team Finland -toimijat muistuttavat.

Suomen matkailu- ja elämysteollisuuden tulevaisuutta visioidaan D.Day for Travel -tilaisuudessa. Tilaisuudessa julkistetaan Team Finland -verkoston matkailun digi-innovaatiokilpailu, jolla halutaan vauhdittaa uusien suomalaisten, digitaalisuutta hyödyntävien matkailupalveluiden ja tuotteiden kehittämistä ja menestymistä.

Voittajalle on tarjolla kehityspolku ja tukea ideasta myyntiin.

– Tärkeää on, että idea ratkaisee olemassa olevan pulman tai vastaa tiedossa olevaan tarpeeseen ja että siinä on kansainvälistä kasvupotentiaalia. Me Team Finlandissa autamme viemään ideaa eteenpäin, lupaa Visit Finlandilla digitalisaatiokehityksestä vastaava Kaisa Kosonen.

Kilpailuun voi osallistua 10.10.–30.11.2017 ja voittaja julkaistaan tammikuussa 2018 matkamessuviikolla.

Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia matkailulle

Kiinnostus Suomea kohtaan matkailumaana on ollut kovassa kasvussa, mutta suotuisan kehityksen ylläpitämiseksi on tehtävä koko ajan enemmän. Digitalisaatiokehityksen kärkimaana Suomella on mahdollisuus saavuttaa etulyöntiasema tarttumalla matkailussa digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Jo nyt suuri osa – monilla markkinoilla suurin osa – matkailijoista etsii ja varaa matkoja online. Samaan aikaan ryhmämatkailusta ollaan nopeasti siirtymässä yksittäismatkailuun.

D.Day for Travel on Team Finlandin (Tekes ja Finpron Visit Finland) ja yhteistyökumppaneiden yhdessä järjestämä tilaisuus, jonka tavoitteena on innostaa Suomen matkailuteollisuutta yhdessä tarttumaan digitalisaation haasteeseen.

– Suomella on erinomainen mahdollisuus esitellä vankka digiosaamisensa sekä toimiva infrastruktuurinsa matkailun kautta. Matkailun D.Day on erinomainen foorumi kohdistaa yhteiset ponnistukset samaan suuntaan, asiakaskokemusten syventämiseen sekä myönteisten palvelullisten muistijälkien synnyttämiseen, sanoo Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Professori: Sosiaaliset suhteet ratkaisevat liiketoimintasuhteiden syntymisen, ei tuote

Suomen yrittäjät- tiedotteet - To, 10/12/2017 - 09:30

Tenure track-professori Tanja Leppäaho luotsaa aluksi päätoimisesti Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta. Projekti keskittyy myös verkostosuhteiden rooliin perheyritysten kansainvälistymisessä.

Tutkimuksella voi olla merkittävä vaikutus, sillä Suomella on vahva perinne perheyrityksistä, mikä on poikkeuksellista näin korkean kehityksen maaksi. 85 prosenttia Suomen yrityskannasta on perheyrityksiä.

– Tämän pitäisi olla Suomelle kilpailuvaltti, sillä Suomelle merkittävillä markkinoilla, kuten Venäjällä ja Kiinassa, perhesuhteet ovat erittäin tärkeitä. Paikalliset toimijat ottavat liikekumppanikseen mieluummin toisen perheyrityksen, sillä se on heille tuttu toiminnanmuoto, Leppäaho pohtii.

Tarvitaan lisää fokusta sosiaaliseen kanssakäymiseen

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Leppäahon mielestä suomalaiset ovat liikaa bisnes-teknis-orientoituneita ja liian vähän suhdeorientoituneita.

– Missään muualla maailmassa ei olla niin liiketoimintaorientoituneita kuin Suomessa. Kansainvälisillä markkinoilla kumppaneita ei varsinkaan alkuvaiheessa kiinnosta pätkääkään insinöörien esitelmöimät teknologiset ominaisuudet. Sille nauretaan. Sen sijaan ulkomaiset yritykset valitsevat kumppaniksi sen, joka vie heidät syömään ja investoi sosiaalisen suhteen luomiseen, Leppäaho väittää.

Näin tapahtuu siitäkin huolimatta, että suomalainen tuote on laadukkaampi. Professorin mukaan sosiaalinen suhde on kuitenkin se, millä on lopulta merkitystä.

Monelle Leppäahon tutkimalle yritykselle ratkaisevaa yhteistyön muodostamisessa on ollut se, että he ovat Kiinassa osallistuneet potentiaalisen asiakkaan lapsen häihin. Se on ollut kiinalaiselle perheelle niin tärkeää, että heistä on tullut asiakas parhaillaan vuosikymmeniksi.

– Suomalaiset tuotteet ovat niin loistavia, että meidän ei tarvitse ruveta tekemään mitään muuta kuin luomaan sosiaalisia suhteita. Jo sillä saisimme Suomen kilpailukyvyn räjähdysmäiseen kasvuun. Ihmissuhteet ovat aina tärkeämpää kuin tuote käytännössä kaikilla Suomelle tärkeillä markkinoilla.

Ennen LUT:hen siirtymistään Tanja Leppäaho toimi Jyväskylän yliopistossa yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan tenure track-professorina.

Yrittäjäsanomat

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

 

Sivut